Etusivu » Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)

Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)

Lääkärikirja Duodecim
29.10.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Fytofotodermatiitti on eräiden kasvien sisältämien kemikaalien (psoraleenien) ja ultraviolettisäteilyn (UV) yhdessä aiheuttama rakkulainen reaktio. Se tulee kaikille, jotka saavat psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä iholleen ja altistuvat sitten auringonvalolle. Psoraleeneja sisältäviä kasveja Suomessa ovat ennen kaikkea jättiläisukonputki, väinönputki, mooseksenpalavapensas (ks. kuva «Mooseksenpalavapensas»1) ja tuoksuruuta sekä selleri. Myös luonnonvaraisena kasvavat karhun-, ukon- ja koiranputki voivat herkistää. Ulkomailla psoraleeneja sisältäviä kasveja on enemmän. Sellainen on esimerkiksi aitoviikuna.

Oireet

Jos edellä mainitut kasvit rikkoutuvat niitä käsitellessä tai ruohoa leikatessa ja rikkoutunut kasvi pääsee koskettamaan paljasta ihoa, siitä imeytyy parissa minuutissa psoraleeneja ihoon. Aurinkoaltistus saman päivän kuluessa käynnistää reaktion. Iho voi punoittaa juosteittain jo saman päivän iltana, todennäköisemmin seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. 1–3 päivän kuluessa punoittaviin juosteisiin voi kehittyä rakkuloita. Reaktio on voimakkaimmillaan kolmantena päivänä. Iho-oireet parantuvat 3–4 viikossa, mutta jättävät jälkeensä tumman pigmentin, joka vaalentuu muutamassa vuodessa (ks. kuva «Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)»2).

Taudin toteaminen

Fytofotodermatiitin taudinkuva on niin tyypillinen, että diagnoosi on helppo, jos vain osaa yhdistää oireet puutarhan tai pihan hoitoon.

Itsehoito

Hydrokortisonivoide ja kosteat kääreet riittävät useimpien reaktioiden hoitoon. Lääkärilläkään ei ole tarjota paljonkaan tehokkaampia keinoja. Tärkeintä on todeta ihoreaktion aiheuttaja ja varoa käsittelemästä sitä paljain käsivarsin ja käsin. Jättiläisukonputki on viisainta hävittää koko puutarhasta, sillä se leviää siementensä avulla herkästi laajoille alueille.

Milloin lääkäriin?

Laaja, äkillinen rakkulakylvö on hyvä näyttää lääkärille etenkin, jos sen aiheuttaja on epävarma.

Ehkäisy

Fytofotodermatiitti on ehkäistävissä vain suojautumalla psoraleeneja sisältäviltä kasveilta. Jättiläisukonputki on syytä hävittää omalta tontilta ja lähialueen tienvierustoista nyhtämällä kasvi juurineen tai ruiskuttamalla se glyfosaattiliuoksella. Siemenet kestävät maassa itämiskykyisinä ainakin joitakin vuosia. Sen takia kertakitkentä ei aina hävitä kasvia kokonaan.

Lisätietoa aiheesta

Hannuksela M. Kasvien aiheuttamat ihokosketusreaktiot. Aikakauskirja Duodecim 2009;125(13):1398–406 «/xmedia/duo/duo98143.pdf»1

Hannuksela M. Hyvä, paha aurinko. Kustannus Oy Duodecim 2008.