Etusivu » Hakutulokset » Kuppa (syfilis, lues)

Kuppa (syfilis, lues)

Lääkärikirja Duodecim
4.11.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Kupan aiheuttaja on kierteinen bakteeri, Treponema pallidum. Bakteeri tarttuu limakalvolta toiselle, mutta ei pysty tunkeutumaan terveen ihon läpi. Tavallisin tartuntatapa on suojaamaton seksi .Suomessa todetaan vuosittain noin 200 tartuntaa, joista puolet on saatu ulkomailta. Kuppatartunnat ovat lisääntyneet etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. Odottava äiti voi siirtää infektion sikiöön. Taudin oireeton itämisaika on yleensä 3–4 viikkoa. Sen jälkeen 2/3 saa näkyviä oireita. Tarttuvuus on suuri taudin primaari- ja sekundaarivaiheessa.

Oireet

Primaari kuppa. Tartuntakohtaan, tavallisimmin siittimeen, häpyhuuliin, emättimeen, peräaukon tienooseen, peräsuoleen tai suun limakalvolle ilmestyy 3–4 viikon kuluttua tartunnasta kovareunainen yleensä pyöreä haava, joka ei juuri arista (ks. kuva «Kuppa miehellä»1). Yhdelle kolmasosalle haavaa ei kehity. Haava parantuu itsekseen muutamassa viikossa. Vaikka kupan kehittyminen voi pysähtyä primaarihaavan parantumisen jälkeen, tauti on kuitenkin hoidettava mahdollisten myöhäiskomplikaatioiden takia.

Sekundaarikuppa. 3–6 viikkoa primaarihaavasta tai 6–8 viikkoa tartunnasta voi ilmetä ns. sekundaarikupan oireita: pientä lämmönnousua, pahoinvointia, suurentuneita imurauhasia ja pienitäpläistä ihottumaa (= roseola) eri puolilla kehoa, kämmenissä ja jalkapohjissa (Kuva «Toisen asteen kupan merkit jalkapohjissa»2). Kämmeniin ja jalkapohjiin voi ilmaantua myös muutaman millimetrin läpimittaisia kovahkoja papuloita niin sanottuja syfilidejä (Kuva «Syfilidejä jalkapohjassa»3). Limakalvoilla syfilidit voivat muistuttaa jättikokoisia visvasyyliä (Condylomata lata). Ihottuma kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sekundaarikupassa on joskus myös hiustenlähtöä. Kuppa tarttuu etenkin primaarivaiheessa. Se voi tarttua myös sekundaarivaiheessa, mutta ei enää sen jälkeen.

Piilevä kuppa. Hoitamaton kuppa muuttuu piileväksi, latentiksi, jolloin potilas on oireeton.

Tertiääri- eli myöhäiskuppa. Kolmasosa hoitamattomista potilaista saa myöhäiskupan oireita vuosien kuluttua. Muutoksia on eri puolilla elimistöä:ihossa, keskushermostossa ja sydämessä.

Taudin toteaminen

Kuppahaavassa on runsaasti Treponeema-bakteereita, jotka voidaan tunnistaa mikroskoopilla. Vasta-aineisiin perustuva verikoe, S-TrpaAb, paljastaa taudin jo primaarikupan aikana. Tulos varmennetaan toisella testillä joka tehdään samasta verinäytteestä.

Itsehoito

Kuppaa kuten muitakaan sukupuolitauteja ei voi eikä saa yrittää hoitaa omin päin.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, kun sukuelimissä on haava tai henkilöllä on muita kuppaan viittaavia oireita. Suojaamaton seksisuhde prostituoidun kanssa on syy lähteä tutkimuksiin, vaikka sukupuolitaudin oireita ei olisikaan. Suurissa kaupungeissa on erityisiä sukupuolitautipoliklinikoita. Muualla potilaat tutkitaan terveyskeskuksissa. Niin halutessaan potilas voi hakeutua myös yksityislääkärin vastaanotolle. Seksikontakteista on pidättäydyttävä niin kauan, että varmuus asiasta on saatu.

Kuppa hoidetaan penisilliinillä tai muilla antibiooteilla. Hoidon onnistuminen varmistetaan verikokeella (S-KardAb) 1,3, 6 ja tarvittaessa 12 kuukauden kuluttua.

Kuppatartunnasta tehdään Tartuntatauti-ilmoitus A ja kaikki tartunnalle altistuneet kumppanit seulotaan S-TrpaAb -verikokeella.

Ehkäisy

Ehjä kondomi estää Treponeema-bakteerin tarttumisen. Rokotetta ei ole. Muutama antibioottitabletti varmuuden vuoksi yhdynnän jälkeen voi pitkittää taudin itämistä ja heikentää oireita. Tauti voi kuitenkin edetä myöhäisvaiheeseen salakavalasti.

Lisää tietoa kupasta ja sen ehkäisystä

Käytettyjä lähteitä

Hiltunen-Back E. Kuppa. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Valtakunnallinen Käypä hoito –suositus "Sukupuolitaudit", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50087?hakusana=hoi50087»1