Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Listerioosi

Listerioosi

Lääkärikirja Duodecim
6.10.2018
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Listerioosi on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi aiheuttaa lievän ripulin tai vakavan verenmyrkytyksen ja aivokalvotulehduksen. Loppuraskaudessa infektion riski on erityisen suuri, ja silloin se on vakava uhka myös sikiölle ja syntyvälle lapselle (ks. «Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)»1). Listeria-bakteeri on vähäisinä viattomina määrinä yleinen monenlaisissa elintarvikkeissa, mutta sen aiheuttama tauti on harvinainen. Tauti ei tartu suoraan henkilöstä toiseen.

Esiintyvyys

Listeria-bakteeri on yleinen luonnossa, erityisesti kasvikunnassa. Sitä on myös terveiden eläinten ja ihmisten (5 %:lla) suolistossa. Bakteeria löydetään yleisesti pieniä määriä myös ruoka-aineista kuten kalatuotteista, joita ei ole kuumakypsennetty, pastöroimattomasta maidosta ja pehmytjuustoista. Suomessa riskielintarvikkeita ovat erityisesti graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet. Jokainen saanee listeria-bakteeria silloin tällöin ruokaillessaan. Siihen nähden sen aiheuttama tauti on harvinainen. Vuosittain viitisenkymmentä suomalaista saa infektion. Vuonna 2017 tapauksia oli tavallista enemmän (91), mutta varsinaisia joukkosairastumisia (epidemioita) ei ollut. Puolet oli yli 75-vuotiailla. Yksi taudeista todettiin raskaanaolevalla ja kaksi vastasyntyneellä.

Listeria on jokseenkin yhtä yleinen kaikkialla maailmassa, missä sitä on tutkittu. Listeria esiintyy epidemioina, jos on syöty samaa runsaasti listeriaa sisältävää ravintoa. Suomessa on 1990-luvulla ollut kaksi meijerivoin välityksellä levinnyttä epidemiaa, joiden syy oli tuotantolinjaan pesiytynyt bakteeri. Viimeisimmät epidemiat Suomessa ovat olleet peräisin graavilohesta vuonna 2010 ja lihahyytelöstä vuonna 2012. Yleisempiä ovat kuitenkin yksittäiset tartunnat, joiden lähdettä ei pystytä tunnistamaan.

Tartunta

Listeria tarttuu suun kautta ruoasta tai juomasta. Jotta listeriasta seuraisi infektio, nautitussa aineessa tarvitsee olla suuri määrä bakteeria. Listeria lisääntyy ruoka-aineessa myös jääkaappilämpötilassa. Ravintoaineita, joista sen helpoimmin voi saada, ovat tyhjiöpakatut kuumentamattomat kalatuotteet (esimerkiksi kylmäsavu- ja graavisuolattu lohi), maidosta tehdyt raakatuotteet (pastöroimaton maito, tuorejuustot, homejuustot ja harvemmin voi) ja raa'at salaattikasvikset. Jos bakteeria on suuria määriä tai se lisääntyy suolistossa, se voi päästä suolen limakalvon läpi verenkiertoon ja aiheuttaa taudin. Verestä se voi päästä myös aivo-selkäydinnesteeseen (likvoriin). Tauti ei tartu suoraan ihmisestä toiseen. Ikävä poikkeus tästä on se, että bakteeri voi päästä istukan läpi äidistä sikiöön ja äidin synnytyskanavasta syntyvään lapseen (ks. «Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)»1).

Oireet ja sairauden kulku

Syötäessä ruokaa, jossa on erittäin paljon listeriaa, on mahdollista saada tyypillinen ruokamyrkytys oksennuksineen ja ripuleineen (ks. «Ruokamyrkytys: aiheuttajat, seuranta ja esiintyvyys»2). Sairautta ei havaita listerian aiheuttamaksi, ellei kyseessä ole joukkosairastuminen, jolloin otetaan viljelynäytteitä ulosteesta ja ruoka-aineista. Suolisto-oireet alkavat keskimäärin vuorokausi saastuneen ruoan (tai juoman) nauttimisesta. Tässä tautimuodossa bakteeri ei ole lainkaan kudoksissa ja oireet väistyvät ilman antibioottihoitoakin yleensä parissa päivässä.

Listerioosin yleisin tunnistettu tautimuoto on verenmyrkytys (sepsis), noin 90 % kaikista listeriainfektioista (ks. «Verenmyrkytys eli sepsis»3). Useimmilla tätä tautimuotoa eivät ole edeltäneet suolisto-oireet. Vuosittain Suomessa todetaan 30–70 listeriaverenmyrkytystä. Listeria-bakteeri on verenmyrkytyksen aiheuttajista yleisyysjärjestyksessä vasta sijalla 20. Kaksi kolmasosaa tautitapauksista on yli 65-vuotiailla. Korkean iän lisäksi taudin riskitekijöitä ovat muun sairauden tai hoidon aiheuttama vastustuskyvyn heikkous (immuunipuute) sekä alkoholismi. Myös raskaana olevat ja vastasyntyneet ovat muita suuremmassa taudin vaarassa.

Taudin, muun kuin ruokamyrkytyksen, itämisaika (aika tartunnasta oireiden alkamiseen) on muutamia viikkoja, keskimäärin kuukausi. Tämän pitkän viiveen vuoksi tartunnan lähde selviää harvoin, ellei kyseessä ole epidemia (joukkosairastuminen). Ainakin alkuun ainoa oire on kuume, joka voi aaltoillen kestää useitakin päiviä ilman että yleiskunto välttämättä huononee. Tämä viivästyttää hoitoon lähtemistä (usein viikollakin). Myöhemmin mukaan voi tulla päänsärkyä, jolloin kysessä voi ollakin aivokalvotulehdus (ks. alla). Aivokalvotulehdus syntyy verenmyrkytyksen kautta. Ripulia ja muita vatsaoireita listerioosissa on useammin kuin muissa verenmyrkytyksissä. Listeriaverenmyrkytyksen saaneista 20–30 % kuolee hoidosta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että taudit ovat voittopuolisesti muista syistä huonokuntoisilla henkilöillä. Perusterveillä listeriasepsis on harvinainen eikä se ole yhtä vakava.

Suomessa todetaan keskimäärin viisi listerian aiheuttamaa aivokalvotulehdusta vuosittain (vuonna 2017 seitsemän). Bakteereista pneumokokki, meningokokki ja stafylokokit ovat listeriaa yleisempiä aivokalvotulehduksen aiheuttajia (ks. «Aivokalvotulehdus (meningiitti) aikuisilla»4). Aivokalvotulehduksen riskitekijät ovat muuten samat kuin listeriaverenmyrkytyksen, mutta raskaana olevat eivät saa listeriasta aivokalvotulehdusta vaikka bakteereita on heilläkin verenkierrossa. Aivokalvotulehduskin alkaa useimmiten pelkkänä kuumeena. Ensimmäisen kuumeviikon aikana tulee päänsärkyä ja usein sekavuutta tai harhoja. Oireet kehittyvät yleensä vakaviksi paljon hitaammin kuin pneumokokin tai meningokokin aiheuttamassa aivokalvotulehduksessa. Siksi sairautta saatetaan aluksi pitää viruksen aiheuttamana. Usein vasta aivotulehduksen aiheuttama sekavuus herättää listeriaepäilyn. Listeria-aivokalvotulehduksen saaneista kuolee noin joka viides. Huonoon ennusteeseen vaikuttavat sairastuneiden perustaudit.

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden listerioosi: ks. «Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)»1.

Diagnoosi

Listerioosissa verenkuva, tulehdustestiarvot (esimerkiksi CRP-pitoisuus, ks. «CRP (P-CRP)»5) ja aivokalvotulehduksessa myös selkäydinnestelöydökset muistuttavat enemmän bakteeritaudeissa kuin virustaudeissa todettavia. Diagnoosi perustuu viljelyyn verestä tai selkäydinnesteestä.

Milloin hoitoon

Aikuisen selittämätön korkeakuumeinen tauti on aina hyvä syy lääkärissä käyntiin, etenkin jos vointi tuntuu muutenkin huonolta. Heti taudin alkupäivinä tätä harvinaista infektiota ei yleensä osata epäillä, ellei käynnissä ole epidemia. Koska listeriabakteeri kasvaa tavallisessa bakteeriviljelyssä, diagnoosiin päästään verestä tai aivo-selkäydinnesteestä tehdystä viljelystä parissa päivässä (ks. «Bakteerinäytteet»6). Vasta-ainetutkimuksista on harvoin hyötyä. Listerioosi hoidetaan suoneen annettavilla antibiooteilla. Yleisesti käytetyistä antibiooteista kefalosporiinit eivät siihen tepsi, mutta penisilliinit ja trimetopriimisulfa ovat tehokkaita.

Ehkäisy

Ruokahygienian valvonta on monessa maassa tehnyt viimevuosina listerian entistä harvinaisemmaksi. Suomessa tapausmäärät ovat kuitenkin olleet tasaisia koko 2000-luvun. Infektio on hyvin harvinainen niillä, joilla ei ole mitään sille altistavaa syytä (ks. yllä). Jos on immuunipuutteinen taudin, hoidon tai raskauden loppuvaiheen takia, infektion riskiin voi vaikuttaa ravintovalinnoin (taulukko « Suomessa annettuja ohjeita listeriatartuntojen välttämiseksi »1). Raskaana olevien seulonnoista ei ole hyötyä, eikä tautiin ole rokotetta.

Perusturvallisuutta luo elintarvikehygienia, esimerkiksi elintarvikkeiden otantaviljelyt ja suomalaiset rajoitukset raakamaidon (pastöroimattoman) myynnissä.

Taulukko 1. Suomessa annettuja ohjeita listeriatartuntojen välttämiseksi «https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/listeriabakteeri/»1 «http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/listeria»2
Kaikille
Kypsennä kaikki lihat huolellisesti
Pese raa'at vihannekset
Säilytä liha erillään vihanneksista ja muista valmisruoista
Pese kädet, veitset ja leikkuulauta käsiteltyäsi edellä mainittuja kypsentämättömiä ruokia
Erityisesti riskiryhmään kuuluville; sairaille ja raskaana oleville
Vältä tuoremaitotuotteita ja pehmeitä juustoja (esimerkiksi home- ja tuorejuustoja)
Vältä tyhjiöpakattuja graavisuolattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita
Kuumenna valmisruoat ja pakastevihannekset höyryävän kuumiksi

Lisää aiheesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listeriaohjeet «http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/listeria»2.

Lääkärikirja Duodecimin artikkeli «Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)»1.

Rahiala J ym. Raakamaito on riskielintarvike. Suomen Lääkärilehti 2018;73:1213-1217