Etusivu » Migreenin estohoito

Migreenin estohoito

Lääkärikirja Duodecim
27.4.2015
neurologian erikoislääkäri Hanna Harno

Tiheästi toistuvat migreenikohtaukset aiheuttavat herkistymistä kivulle ja migreeni saattaa kroonistua. Kipu tulee katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai estää ennakoivasti.

Migreeni on invalidisoiva sairaus. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan migreeni sijoittuu 19. sijalle toimintakykyä rajoittavien sairauksien joukossa vuoden 2001 luokittelussa.

Yksittäisen migreenikohtauksen estäminen

Vältä laukaisevia tekijöitä

Monet migreeniä sairastavat tunnistavat yhden tai sitä useampia tekijöitä, jotka laukaisevat kohtauksen. Laukaisevat tekijät, joita sanotaan triggereiksi, voivat vaihdella elämän aikana. Tavallisimpia ovat stressi tai stressin laukeaminen, kuukautisten alkaminen tai nälkä (verensokerin lasku). Muita tavallisia triggereitä ovat kirkkaat tai vilkkuvat valot, hajuärsykkeet, raskas liikunta ja mausteet.

Migreenikohtaus voi toisinaan alkaa, vaikka välttäisikin laukaisevia tekijöitä. Kohtauksen hoitoon tarvitaan usein lääkkeitä. Migreenin hallinnassa auttavat myös hyvä fyysinen kunto ja tasapainoinen mieli.

Ota lääke tarpeeksi ajoissa

Yksittäisessä migreenikohtauksessa tehokkainta mahdollista kohtauslääkettä kannattaa ottaa tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsäryn tunnistaa migreeniksi. Kohtauksen voi saada katkeamaan jo alkuvaiheessa, jolloin kipuherkistymistä ei todennäköisimmin tapahdu.

Allodynia on tila, jossa migreenipäänsäryn jatkuessa päänahka herkistyy ja esimerkiksi hiusten kampaaminen tuntuu kivuliaalta. On tapahtunut keskushermoston herkistymistä. Tällöin otetun kohtauslääkkeen teho on jo heikompi kuin aikaisin otetun ja migreenikohtauksen uusiutumisen riski kasvaa.

Otatko lääkettä liian usein? Särkylääkepäänsärky?

Liian usein otettu kohtauslääke aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä tai triptaaniriippuvuutta ja aiheuttaa päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä. Tätä kutsutaan särkylääkepäänsäryksi ja voi johtaa myös migreenin kroonistumiseen. Kansainväliset suositukset määrittelevät riskikäytön rajat: migreenin täsmälääke eli triptaani enintään 10 päivänä kuukaudessa ja tulehduskipulääkettä enintään 15 päivänä kuukaudessa.

Mitä tarkoittaa migreenin kroonistuminen?

Migreenikohtausten tiheys saattaa kasvaa jopa päivittäiseksi päänsärkyongelmaksi. Jos päänsärkyä on yli 15 päivänä kuukaudessa (joista ainakin 8 päivää migreeneitä) yli kolmen kuukauden ajan, puhutaan kroonisesta migreenistä. Päänsäryn voimakkuus yleensä lievenee särkypäivien tihentyessä. Kipuhermoradat ovat herkistyneet ja päänsäryt tulevat herkästi, puhutaan sentraalisesta sensitisaatiosta.

Tihentyvän migreenin estohoito

Estohoito on migreenin ennaltaehkäisyä lääkkeellisesti ja/tai ei-lääkkeellisin keinoin, kuten esimerkiksi akupunktiohoidolla, rentoutuksella, terveellisillä ja säännöllisillä elämäntavoilla. Estolääke otetaan päivittäin. Olennaista on estolääkkeen riittävän pitkäaikainen käyttö (yleensä vähintään 6 kk), jotta lääkkeen mahdollinen hyöty kävisi ilmi ja toisaalta, ettei migreenikierre alkaisi uudestaan. Hoitavan lääkärin kanssa arvioidaan estolääkkeen tehoa, sopivuutta ja lääkityksen jatkamista yleensä 2–3 kuukauden jaksoissa. Toisinaan estolääkettä tarvitaan vuosien ajan. Estolääkkeen vaikutusta migreenien harventumiseen ja lievittymiseen seurataan päänsärkypäiväkirjalla, johon merkitään päänsäryt ja otetut kohtauslääkkeet. Päänsärkypäiväkirjan voi tulostaa Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta osoitteesta http://www.migreeni.org/julkaisut/paivakirjat.html.

Milloin tarvitset migreenin estohoitoa?

Migreenin estohoitoa yleensä harkitaan seuraavissa tilanteissa:

  • Migreeni on viikoittaista.
  • Migreeni häiritsee normaalia elämää tai työntekoa.
  • Migreenikohtaukset ovat voimakkaita tai pelottavia.
  • Migreenin kohtauslääkkeet eivät sovi esim. sivuvaikutusten vuoksi.
  • Usein esiintyvät, pitkät tai epämiellyttävät auraoireet.

Harvemmin estolääke lopettaa migreenikohtaukset kokonaan. Hyvä hoitovaste on 50 %:n vähenemä kohtaustiheydessä tai kivun voimakkuudessa 3kk aikana.

Migreenin estohoitoa käytetään liian vähän. Vain 13% migreenipotilaista käyttää estolääkitystä, kun tarve olisi arviolta 26%:lla.

Estohoidossa käytettäviä lääkkeitä

Estolääkkeiden tarkkaa vaikutustapaa migreenin estossa ei useimmiten tiedetä. Migreenin estoon tarkoitetut lääkkeet ovat alun perin kehitetty muita sairauksia varten, mutta niillä on huomattu olevan myös migreeniä estävää vaikutusta. Estohoito on aina yksilöllinen, koska lääkkeiden teho ja sivuvaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Myös lääkkeen annostus on yksilöllinen. Ensisijaisesti tulisi valita estolääke, jota on tutkittu lumekontrolloiduissa tutkimuksissa, jonka sivuvaikutukset ovat siedettävät ja jota potilas on valmis käyttämään. Liitännäissairaudet on hyvä huomioida lääkkeen valinnassa. Migreenin estolääkityksessä suositellaan monoterapiaa, mutta toisinaan on tarpeen kombinoida useampi estolääke (esim. antidepressantti, topiramaatti tai valproaatti yhdistettynä beetasalpaajaan).

Esimerkkejä migreenin estohoidossa käytettävistä lääkkeistä

Masennuskipulääkeryhmä:

  • amitriptyliini (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • nortriptyliini (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • venlafaksiini

Beetasalpajat:

  • atenololi (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • bisoprololi (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • metoprololi (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • propranololi (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • timololi (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)

Sartaanit:

  • kandesartaani
  • lisinopriili

Kalsiumsalpaajat:

  • flunaritsiini (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • verapamiili

Epilepsialääkeryhmä:

  • valproaatti (lääkkeen teho perustuu luotettaviin eli lumekontrolloituihin tutkimuksiin)
  • topiramaatti (lääkkeen virallinen käyttöaihe on migreenin estohoito)
  • gabapentiini (lääkkeen teho perustuu luotettavaan eli lumekontrolloituun tutkimukseen)

Vitamiinit ja hivenaineet:

  • riboflaviini (erityislupavalmiste)
  • magnesium
  • Coentsyymi Q

Botuliinitoksiini tyyppi A (kroonisen migreenin estoon, jos tavanomaisilla estolääkkeillä ei ole ollut vastetta)

Muista lääkkeistä tutkimusnäyttö on puutteellinen ja niiden käyttö perustuu kliiniseen kokemukseen.

Lisää tietoa migreenistä

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Migreeni ei ole kaikilla samanlaista»4.

God medicinsk praxis -rekommendationen (patientinformation), läs «Migrän är inte likadan hos alla»5.

Käytettyjä lähteitä

Stephen D. Siberstein. Preventive Migraine Treatment. Neurol Clin 27(2009) 429-443.

Hans-Christoph Diener, David W.Dodick, Peter J.Goadsby, Richard B.Lipton, Jes Olesen and Stephen D.Siberstein. Chronic migraine – classification, characteristics and treatment. Nat.Rev.Neurol.8, 162-171(2012)