Yleistä

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, jolle ovat tyypillisiä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma on lievää ja ennuste hyvä. Atooppinen ihottuma (aiemmin myös maitorupi, vaikka liittyy vain harvoin maitoon) on hyvin yleinen, ja sitä esiintyy 15–25 %:lla suomalaislapsista. Se alkaa useimmiten imeväisiässä.

Atooppisessa ihottumassa ihon rakenne on poikkeava filaggriinivalkuaisen puutteesta johtuen. Tämä johtaa ihon suurentuneeseen läpäisevyyteen aikaansaaden veden haihtumisen iholta ja ihon kuivumisen. Iholla olevat normaalit bakteerit pääsevät myös tunkeutumaan ihoon aiheuttaen ihon tulehduksen eli näkyvät ihottumamuutokset.

Atooppisen ihottuman oireet lapsilla

Oireet alkavat useimmiten 4–8 kuukauden iässä. Yleisiä ihottuma-alueita ovat imeväisillä posket, sääret ja pohkeet, nilkat, ranteet, kyynär- ja polvitaipeet sekä kasvot ja päänahka (kuvat , , ja ).

Leikki-ikäisillä ihottumaa esiintyy kyynär- ja polvitaipeissa, säärissä, reisissä, kasvoissa ja niskassa (kuva ).

Kouluikäisillä lapsilla ihottumaa esiintyy vahvemmin kyynär- ja polvitaipeissa, ranteissa, käsissä, nilkoissa ja jaloissa (kuvat , , ). Myös niin kutsuttua lumipalloihottumaa voi esiintyä kämmenissä ja jalkapohjissa, etenkin päkiöissä ja varpaissa (kuva ). Isommilla koululaisilla ja teineillä esiintyy ratsupaikkaihottumaa pakaroissa ja takareisissä (kuva ).

Ihottuma on punoittavaa ja karheaa. Iholla esiintyy punoittavia näppylöitä, raapimisjälkiä, rupia, eritystä, karstaa ja ihon jäkälöitymistä (paksuuntumista) ihottuman vaikeusasteen mukaan. Ihottuma sekä terveeltä näyttävä iho kutisee. Vaikeammassa muodossa ihottuma tulehtuu toistuvasti ja voi erittää kudosnestettä (kuvat , ). Läiskäinen atooppinen ekseema voi levitä koko kehoon niin sanotuksi punaihoksi eli erytrodermiaksi.

Osalla vaikeaa tai keskivaikeaa ihottumaa sairastavista imeväisistä ruoka-aineet voivat pahentaa ihottumaa, ja heiltä on syytä selvittää mahdollinen ruoka-aineiden osuus ihottuman pahentajana. Tavallisimmin on kyse allergiasta lehmänmaidolle, kananmunalle tai viljoille.

Lapsen atooppisen ihottuman toteaminen

Tauti todetaan tyypillisen oirekuvan perusteella: kutiava, jatkuva tai toistuva tyypillinen ihottuma tyypillisillä ihoalueilla. Laboratorio- tai allergiakokeista ei ole apua.

Muita sairauksia, jotka voivat muistuttaa atooppista ihottumaa

Vauvoilla esiintyy seborrooista ihottumaa eli taliköhnää, jossa lisääntynyt talin eritys päänahassa ja kasvoissa näkyy eritteisenä ja karstaisena ihottumana ja hilseilynä.

Vaippaihottuma on ulosteiden ja virtsan aiheuttamaa ärsytysekseemaa, ja atooppinen ihottuma ei yleensä esiinny vaippa-alueella.

Syyhypunkkitauti on hyvin kutiava näppyläinen ihottuma, jota esiintyy yleensä samanaikaisesti muilla perheenjäsenillä.

Ihokeliakiassa voimakkaasti kutiava näppyläinen ihottuma esiintyy kyynärpäissä ja polvissa.

Psoriaasi on lapsilla harvinainen.

Märkärupi on usein suun ja sierainten ympärillä esiintyvä ihon paikallinen tulehdus, joka voi levitä laajoillekin ihoalueille. Ihossa on punoitusta ja kosteaa eritettä sekä kuivunutta karstaa ihottuman päällä.

Keratosis pilaris esiintyy olkavarsilla (kuva ) eikä se kutise. Kortisoni tai muut voiteet eivät sitä rauhoita.

Lapsen atooppisen ihottuman itsehoito

Atooppisen ihottuman hoito toteutetaan omahoitona rasvaamalla ihoa ja ihottumaa säännöllisesti keskirasvaisella perusvoiteella kahdesti päivässä reilulla kerroksella rasvaa (lumiukkorasvaus). Ihottuma-alueet on tärkeää hoitaa ajoissa ihottumista aiheutuvien ongelmien, kuten ihon tulehtumisen, kiusallisen kutinan ja arpien muodostumisen, riskin vähentämiseksi.

Mikäli perusvoiteiden käytöstä huolimatta esiintyy ihottumaa, käytetään siihen mietoa 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 3–10 päivän jaksoissa 1–2 kertaa päivässä. Kortisonijaksojen välissä pidetään vähintään yhtä pitkä tauko kortisonivoiteesta jatkaen perusvoiteella.

Jos raapiminen pahentaa ihottumaa, suositellaan pitkähihaisia puuvillavaatteita tai lakanoista revittyjä suikaleita esimerkiksi raajojen raapimisen estämiseksi. Samalla voide pääsee vaikuttamaan siteiden alla. Kynnet leikataan lyhyiksi, ja puuvillakäsineillä tai tumpuilla vähennetään raapimisen haittoja.

Lapsen ruokavaliosta ei tule jättää mitään pois vain varmuuden vuoksi. Välttämisruokavalion tulee aina perustua kunnollisiin tutkimuksiin.

Pro- ja prebiooteilla ryhmänä ei ole osoitettu selvää tehoa ekseeman hoidossa. Gammalinoleenihapon, vitamiinien tai hivenaineiden tehosta ei ole myöskään luotettavaa näyttöä.

Milloin hoitoon?

Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat lääkärin tutkittaviksi.

Jos ihottuman pahentajaksi epäillään alle 1 vuoden ikäisellä lapsella keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa tai viljoja, tutkimukset tehdään erikoislääkärin valvonnassa.

Lääkäri voi tarvittaessa määrätä vahvempia kortisonivoiteita ja kalsineuriinin estäjävoiteita (Elidel® 3 kuukauden iästä alkaen ja Protopic® yli 2-vuotiaille). Antihistamiineja voidaan kokeilla, jos kutina häiritsee lapsen ja vanhempien yöunta. Osoitettu teho on vaatimaton. Antibioottia tarvitaan vain poikkeustapauksissa.

Atooppisen ihottuman ehkäisy

Tehokasta ja pysyvää ehkäisykeinoa atooppiseen ekseemaan ei ole. Laktobacillus rhamnosus GG -probiootilla on useammassa tutkimuksessa voitu osoittaa ihottuman ilmaantumisen vähentyminen kahden vuoden ikään asti, mutta teho näyttää sen jälkeen hiipuvan.

Äidin raskauden tai imetyksen aikaiset ruokavaliorajoitukset tai yli 4 kuukautta kestävä yksinomainen rintaruokinta eivät estä ekseeman ilmaantumista. Osassa tutkimuksista on havaittu, että äidin monipuolinen ja laaja ruokavalio raskauden ja imetyksen aikana on vähentänyt lapsen riskiä allergian kehittymiselle. Jos äiti noudattaa normaalia rajoittamatonta ruokavaliota ennen raskautta, ei hänen tule muuttaa ruokavaliotaan raskaaksi tultuaan lapsen allergian ennaltaehkäisytarkoituksessa.