Etusivu » Pikkulasten atooppinen ekseema

Pikkulasten atooppinen ekseema

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Pienten lasten atooppista ekseemaa sanotaan usein maitoruveksi (kuva «Maitorupi, läiskäinen»1). Termi on huono, sillä harvoin maito on yksin tai edes osaksi sen syy. Sitä on kahta päämuotoa. Ensimmäisten elinviikkojen aikana alkaa seborrooinen eli tali-ihottumaa muistuttava ekseema päänahassa ja taipeissa. Läiskäinen maitorupi ilmaantuu poskiin ja raajoihin muutaman kuukauden iässä. Maitorupea on joka kymmenennellä vauvalla, pojilla useammin kuin tytöillä.

Oireet

Seborrooisen maitoruven oireita ovat hilse päänahassa ja huonosti ilmastoituvien ihopoimujen (kaulan ihopoimut, kainalot, nivusseutu, pakaravako, reisien ja polvikuoppien poimut) punoitus ja hilseily. Ihottuma ei ilmeisesti kutia, sillä vauva ei raavi sitä. Seborrooinen maitorupi häviää tavallisesti 6–24 kuukauden iässä. Sen jälkeen tauti jatkuu joka toisella lapsella taiveihottumana.

Läiskäisessä maitoruvessa on nimensä mukaisesti visvovia ihottumaläiskiä, joihin kudosnesteet jähmettyvät ruviksi. Niitä on tavallisesti poskissa ja raajoissa, ja laajimmillaan läiskiä on myös vartalolla (kuva «Atooppinen ihottuma vauvan kasvoissa»2). Yksittäisten läiskien koko vaihtelee muutamasta millimetristä useihin sentteihin. Kutina on yleensä kohtalainen, harvoin sietämättömän voimakas.

Kiusallisin läiskäisen maitoruven muoto on sellainen, jossa kovasti kutiavissa läiskissä on jatkuva tai toistuva infektio. Ruvet ovat suuria ja niiden alta paljastuu verta tihkuva haavapinta (kuva «Lapsen nummulaarinen ekseema»3). Sellainen alkaa usein jo kahden ensimmäisen ikävuoden aikana ja voi jatkua kouluikään saakka. Se on yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Sekä seborrooinen että läiskäinen atooppinen ekseema voi levitä koko kehoon niin sanotuksi punaihoksi eli erytrodermiaksi.

Vaippaihottuma (ks. «Vaippaihottuma»1) on ulosteiden ja virtsan aiheuttamaa ärsytysekseemaa, mutta sitä on useammin atoopikoilla kuin ei-atoopikoilla.

Taudin toteaminen

Alle kaksivuotiaan lapsen ihottuma on harvoin muuta kuin atooppista ekseemaa. Synnynnäisten ihottumien ohella kyseeseen tulevat lähinnä märkärupi (ks. «Märkärupi»2) ja syyhy (ks. «Syyhy (scabies)»3). Itse atooppisen ekseeman diagnoosiin riittää ihottuman näkeminen.

Alle 1-vuotiaan laaja ja vaikea atooppinen ekseema on usein ruoka-allergian aiheuttama tai pahentama (ks. «Ruoka-allergia»4). Tavallisimmin on kyse allergiasta lehmänmaidolle, kananmunalle tai viljoille. Allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla ja määrittämällä verestä IgE vasta-aineita allergeeneille. Vain joka toisella ruoka-allergisella alle yksivuotiaalla lapsella niistä on diagnostista hyötyä. Loput löytyvät vain välttämis-altistus-ruokavaliokokeilla. On huomattava, että joka toisella pikku lapsella verikokeissa todetaan lievää nousua IgE-määrissä yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan, ilman selkeää yhteyttä ihottumaoireisiin. Samaten ihopistokeissa on yhtä usein pieniä reaktioita samoista ruoista. Pelkän testituloksen perusteella ei ruokavaliohoitoa aloiteta.

Itsehoito

Pääsääntö on, että mitä enemmän ihottumaa, sitä enemmän kylvettelyä ja pesua. Iho kostuu maksimaalisesti noin 15 minuutissa. Samalla veteen irtoavat ruvet, jotka ovat täynnä ihottumaa pahentavia bakteereita. Ihottumakohdat voidellaan yksiprosenttisella hydrokortisonivoiteella kerran päivässä. Laajassa ihottumassa se tehdään aamulla, jottei lapsen kasvu häiriinny voiteesta imeytyvän kortisonin takia. Muuten kylvettelyn ja pesun jälkeen käytetään perusvoidetta (ks. «Perusvoiteet»5) 1–2 kertaa päivässä (ks. «Kuiva iho»6). Kortisonivoidehoitojakso saa kestää korkeintaan kaksi viikkoa yhteen mittaan. Sitten pidetään vähintään 10 päivän tauko.

Ihoa vasten tulevien vaatteiden tulisi olla sileäkuituisia. Ryppyinen puuvilla ärsyttää enemmän kuin pitkäkuituinen, sileä (yleensä merseroitu) puuvilla. Myös sileä keinokuitu sopii erinomaisesti pienille lapsille.

Yksinomaista rintaruokintaa suositellaan 4–6 kuukauden ajaksi. Sitä pitempi yksinomainen rintaruokinta lisää allergiavaaraa ja ekseeman mahdollisuutta. Imettävän äidin ei tule ryhtyä noudattamaan minkäänlaista allergiaruokavaliota omin päin. Lapsen ruoasta ei tule jättää mitään pois vain varmuuden vuoksi. Ruokavalion tulee perustua kunnollisiin tutkimuksiin.

Pro- ja prebiooteilla ryhmänä ei ole osoitettu tehoa ekseeman hoidossa. Gammalinoleenihapon, vitamiinien tai hivenaineiden tehosta ei ole myöskään luotettavaa näyttöä.

Milloin lääkäriin?

Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat lääkärin tutkittaviksi. Jos ihottuman syyksi epäillään keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa tai viljoja, tutkimukset tehdään yleensä erikoislääkärin valvonnassa. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä vahvempia kortisonivoiteita ja yli 2-vuotiaille kalsineuriinin estäjävoiteita. Väsyttäviä antihistamiineja voidaan kokeilla, jos kutina häiritsee lapsen ja vanhempien yöunta. Väsyttämättömistä antihistamiineista ei ole todettu olevan apua kutinaan. Sisäisiä antibioottikuureja tarvitaan vain poikkeustapauksissa.

Ehkäisy

Vaikka allergioita, allergista nuhaa ja astmaa esiintyy karjataloustiloilla selvästi tavallista vähemmän, kasvuympäristö ei vaikuta lasten atooppisen ekseeman esiintyvyyteen. Äidin raskauden tai imetyksen aikaiset ruokavaliorajoitukset tai yli 6 kuukautta kestävä yksinomainen rintaruokinta ei estä ekseeman ilmaantumista. Probioottiset elintarvikkeet saattavat vähentää ekseeman todennäköisyyttä.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Atooppinen ekseema", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50077»1

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Ruoka-allergia (lapset)", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50026»2

Kuitunen M. Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito. Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 29.7.2013. Kustannus Oy Duodecim/Terveysportti/Lääkärin tietokannat. Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltkb/avaa?p_artikkeli=ykt00773»3