Etusivu » Hikinäpyt

Hikinäpyt

Lääkärikirja Duodecim
18.12.2018
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Hikinäpyt (latinaksi miliaria) ovat hyvin yleisiä vauvoilla, ja niitä esiintyy myös aikuisilla kuumetautien yhteydessä sekä kuumassa ilmanalassa.

Hikinäppyjen taustalla on hikoilu ja hikirauhasten tukkeutuminen, ja näpyn ulkonäkö riippuu siitä, kuinka syvällä tukkeuma on. Yleisin muoto on punainen hikinäppy, jossa tukos on keskellä ihon pintakerrosta eli orvaskettä. Pinnallisen (kirkkaan) ja syvän hikinäpyn tukos sijaitsee nimensä mukaisesti joko lähellä ihon pintaa tai syvällä ihossa.

Näppyjen syntyyn tarvitaan tavallisesti myös ihoa hautova vaate, esimerkiksi vaipat pikkulapsilla ja hengittämätön lakana tai vaatetus aikuisella.

Hikinäppyjen oireita

Punaiset hikinäpyt (miliaria rubra). Vartalolle ja hautuviin taipeisiin sekä vauvoilla myös pään alueelle ilmestyy joskus suuriakin määriä punaisia, kutiavia tai kirveleviä näppylöitä muutaman tunnin kuluessa (ks. kuva «Hikinäppyjä»1). Lapsilla ja sairaalapotilailla näppyjä tulee myös normaalilämpöisille, mutta aikuisiällä tavallisesti vain kuumetautien yhteydessä, helteellä tai työssä pitkään hikoillessa. Punaisiin hikinäppyihin tulee joskus pieni märkärakkula (lat. pustula). Märkärakkuloita voi olla laajoilla alueilla vieri vieressä. Sellaiset tunnetaan nimellä märkärakkulaiset hikinäpyt (miliaria pustulosa).

Kirkkaat hikinäpyt (miliaria crystallina). Esimerkiksi kuumetautien yhteydessä vartalolle voi tulla muutamassa tunnissa suuri määrä 1–2 mm:n läpimittaisia, kirkkaita nesterakkuloita, jotka puhkeavat pian ja paranevat hilseilemällä.

Syvät hikinäpyt (miliaria profunda). Syviä hikinäppyjä syntyy yleensä vain tropiikissa, mutta joskus kuumina kesäpäivinä Suomessakin. Ne näkyvät 1–3 mm:n suuruisina kohoumina vartalolla tai raajoissa., Ne eivät kutia tai kirvele, mutta niiden paraneminen voi kestää useita päiviä.

Mikä tahansa hikinäppy saattaa tulehtua, helpoimmin punainen muoto. Siitä voi kehittyä jopa märkäruven kaltainen tila.

Hikinäppyjen tunnistaminen

Diagnoosi tehdään oireiden ja taudinkulun perusteella. Vauvoilla hikinäpyt on helppo tunnistaa, kun niitä tiedetään odottaa. Sen sijaan aikuisten hikinäppydiagnoosi saattaa olla vaikea, ellei tätä vaihtoehtoa tule muistaneeksi. Myös tulehtuneita hikinäppyjä voi olla vaikea tunnistaa. Usein tarvitaan bakteeriviljely.

Hikinäppyjen itsehoito

Ihon viilentäminen ja suihkutus sammuttaa kutinan ja kirvelyn nopeasti. Oireiden häviämistä voi nopeuttaa hydrokortisonivoiteella. Tulehtuneen ihon hoitoon käytetään antibioottia tai antiseptistä ainetta.

Milloin hoitoon

Lääkärissä käyntiä ei tarvita muuhun kuin epäselvien tapausten diagnoosin varmentamiseen. Märkärakkulaisten hikinäppyjen hoitoon tarvitaan usein antibioottikuuri. Jos hikinäpyt liittyvät liikahikoiluun, on sen syy selvitettävä ja hoidettava.

Ehkäisy

Vauvoilla hikinäppyjä ehkäistään parhaiten siten, ettei lasta nukuteta vaunuissa turhan kuumassa paikassa ja antamalla vauvalle ilmakylpyjä. Kuumepotilaiden patjan, peitteen ja lakanoiden hengittävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sänkypotilaita on käännettävä tarpeeksi usein ja heidän ihonsa hygieniasta on huolehdittava.

Käytettyjä lähteitä

Levin NA. Miliaria. eMedicine «https://emedicine.medscape.com/article/1070840-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen)

Salava A. Lasten iho-ongelmat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.4.2018