Etusivu » Adeniinifosforibosyylitransferaasin puute (Orphanet)

Adeniinifosforibosyylitransferaasin puute (Orphanet)

Harvinaiset sairaudet
3.1.2015
Toimitus

Tämä on Orphanet-artikkeli «Orphanet-tietokannan esittely»1

Adeniinifosforibosyylitransferaasin (APRT) puutteessa liiallinen 2,8-dihydroxyadeniini (2,8-DHA) erittyy virtsaan ja saostuessaan munuaiskudokseen aiheuttaa munuaiskiviä ja krystalluriasta johtuvan munuaissairauden. Tauti voi alkaa varhaislapsuudesta 40 ikävuoteen mennessä ja joskus jopa myöhemmin. Pieni osa potilaista on oireettomia. Munuaiskivet ovat tyypillisesti läpinäkyviä tai näkymättömiä rtg-kuvissa. Kristallien saostumista munuaisiin nähdään useimmiten potilailla, joilla on toistuvia väärin diagnosoituja munuaiskivikohtauksia ja etenevää munuaistoiminnan heikkenemista. Joskus tauti kehittyy vain muutaman kohtauksen jälkeen tai ilmenee äkillisenä munuaisten vajaatoimintana ja voi johtaa dialyysiin, munuaisen siirtoon ja hoitamattomana munuaissiirrännäisen toiminnan nopeaan tuhoutumiseen.

Tauti periytyy autosomissa peittyvästi ja sen aiheuttavat mutaatiot APRT-entsyymiä koodaavassa APRT-geenissä. Entsyymi katalysoi AMP-synteesiä adeniinista ja 5'-fosforibosyyli-1-pyrofosfaatista. Taudista tunnetaan kaksi tyyppiä entsyymin in vitro- aktiviteetin mukaan, mutta tällä erolla ei ole kliinistä merkitystä.

  • Tyyppi I-potilailla, jotka ovat tavallisesti valkoihoisia, entsyymiaktiivisuus on mittaamattoman alhainen.
  • Tyyppi II-potilailla, joita tavataan vain Japanissa, on tallella 10-25 % normaalista entsyymiaktiivisuudesta.

Oikean diagnoosin saaminen viivästyy huomattavasti, jos puutosta ei tunneta. Diagnoosi perustuu 2,8-DHA:n tunnistamiseen munuaiskristalleista tai -kivistä. Ne tulisi tutkia sekä morfologisesti että infrapuna-spektrometrillä ja/tai rtg-kristallografialla. Diagnoosi varmistetaan määrittämällä punasolujen APRT-entsyymiaktiivisuus. Diagnoosiin ei tarvita geenitestausta, mutta se voi olla hyödyllinen sukulaisten tutkimuksissa. Peittyvästä periytymisestä johtuen potilaan sisarukset tulisi tutkia DNA-testillä tai APRT-aktiviteetin määrityksellä. Heterotsygootteja kantajia on valkoisessa väestössä 1/250 - 1/91.

Hoito koostuu allopurinolista, runsaasta nesteen nauttimisesta ja matalapuriinisesta dieetistä. Allopurinoli estää tehokkaasti munuaiskivien muodostumisen ja auttaa useimmilla potilailla munuaistoiminnan heikennyttyäkin. Oireettomatkin potilaat tulisi hoitaa munuaiskomplikaatioiden ehkäisemiseksi. Varhainen diagnoosi on avainasemassa hoidettavissa olevan, etenevän taudin ennusteessa. Esiintyvyydeksi on arvioitu 1/50 000 -1/100 000 valkoihoisilla yleensä, 1/27 000 japanilaisilla ja yli 1/15 000 islantilaisilla.

Orphanet ORPHA976 «http://www.orpha.net/consor/cgi-bin/Disease_Search.php?lng=EN&data_id=775»1