Etusivu » Astma

Astma

100 kysymystä lastenlääkärille
22.1.2009
Hannu Jalanko

Vakavin allergian muoto on astma , joka sekin on nykyään lääkkein hallittavissa. Astmaa esiintyy muutamalla prosentilla lapsista. Kolmella neljästä astmalapsesta on selvä perinnöllinen taipumus eli perheessä on muillakin allergiaongelmia. Lasten astma alkaa yleensä alle kouluiässä, usein jo alle 4-vuotiaana. Osalla se ilmenee ensi kerran 1–2-vuotiaana infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena (ks. Keuhkoputkentulehdus). Astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää loppuiäksi.

Mitä astma on?

Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa on lisääntynyt, limakalvo on turvonnut ja värekarvatoiminta on heikentynyt. Ilma joutuu keuhkoputkistossa ahtaalle etenkin uloshengitysvaiheessa, mikä aiheuttaa astmassa tyypillisen uloshengityksen vinkunan sekä ilman pakkautumista keuhkoihin.

Mitkä ovat astman oireet?

Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa voimakkaana yskänä, hengitysvaikeutena ja hengityksen vinkunana. Kaikilla astmalapsilla ei kuitenkaan esiinny varsinkaan taudin alkuvaiheessa hengityksen vinkunaa, vaan oireena on vain useita viikkoja jatkunut yskä. Niinpä pitkäaikaista yskimistä, johon ei löydy muuta selitystä, on syytä epäillä astmaksi. Astman diagnostiikassa onkin olennaista sulkea pois muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, nenän sivuontelotulehdus ja hinkuyskä.

Mitkä tekijät laukaisevat astman?

Monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot, voivat laukaista astmaoireita. Tavallinen flunssa ovat yleisin astmaoireita laukaiseva tekijä ennen kaikkea varhaislapsuudessa. On tärkeää oivaltaa, että selvien ulkoisten syiden lisäksi monet sisäiset tekijät laukaisevat oireita. Näitä sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Myös vuorokauden ajalla on vaikutusta, sillä yskä on usein pahimmillaan yöaikaan.

Miten astma todetaan?

Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, diagnoosi on helppo eikä vaadi keuhkojen kuuntelun lisäksi muita tutkimuksia. Hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuna ovat selviä merkkejä astmasta. Useimmiten lapsella ei kuitenkaan ole astmakohtausta lääkäriin tultaessa, vaan tarvitaan nk. keuhkofunktiotutkimuksia. Tämä on erityisen tärkeätä silloin, kun ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä kuuntelulöydöstä. Yksinkertaisin testi on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin ja mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi. Puhallusmittari voidaan antaa perheelle kotiin, ja lasta puhallutetaan esimerkiksi viikon ajan eri vuorokauden aikoina. Kotimittausten lisäksi tehdään yleensä hengityskokeet tarkemmilla laitteistoilla (spirometria). Tutkimuksen yhteydessä lapselle annetaan astmalääkettä, jolloin puhallusarvot paranevat (avautumiskoe). Tyypillisesti astmaatikolla ilmenee hengenahdistusta rasituksen jälkeen, mikä voidaan myös todeta spirometriatutkimuksissa. Astman diagnosointi on viime vuosina parantunut niin, että pienillekin lapsille voidaan luotettavasti tehdä hengityskokeita.. Keuhkojen toiminnan tutkimisen lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet ja lasketaan veren allergiasolujen määrä.

Miten astmaa hoidetaan?

Astmaa sairastavan lapsen vointia ja hoitoa seuraa lastenlääkäri. Astmalapsen perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä monissa asioissa. Periaatteena on valita lapsen lääkkeet oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat lähes aina oireettoman elämän.

Astman hoidossa käytetään seuraavia lääkkeitä:

  • Keuhkoputkia "avaavia" lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen. Niitä voidaan annostella suun kautta tai yleisemmin suihkeina hengitysteihin.
  • Kortikosteroidisuihkeet hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta. Niitä käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa. Viime aikojen tulokset osoittavat, että kortikoidisuihkeet ovat paitsi tehokkaita myös turvallisia. Ongelmallisessa tilanteessa voidaan kortikosetroidia annostella myös suun kautta.
  • Kortikosteroidin ja laajentavan lääkkeen yhdistelmävalmisteet ovat tehokkaita jatkuvasti tai kausiluonteisesti annosteltuina. Yhdistelmäsumutteiden käyttö on viime aikoina lisääntynyt.
  • Lisälääkkeinä voidaan käyttä nk. leukotrieeniantagonisteja ja teofylliinia.

Milloin lääkäriin?

Epäiltäessä lapsella astmaa on aina syytä hakeutua lääkäriin. Tyypillisiä oireita ovat:

  • Lapsella on yskänkohtauksia, joiden aikana esiintyy limaisuutta, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta.
  • Lapsella esiintyy erityisesti rasituksen jälkeen, kylmässä ilmassa ja aamuöisin kovia yskänpuuskia.
  • Lapsella esiintyy viikkokausia jatkuvaa yskimistä ilman hengenahdistusta.