Etusivu » Kasvuhäiriöt

Kasvuhäiriöt

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Kasvun seuranta

Lapsen kasvua seurataan säännöllisin pituuden ja painon mittauksin neuvolassa ja myöhemmin koulussa. Tulokset kirjataan kasvukäyrälle, josta helposti näkee kasvun etenemisen. Kasvukäyrällä pituus suhteutetaan ikään ja ilmoitetaan poikkeamana keskipituudesta. Paino puolestaan suhteutetaan pituuteen ja ilmoitetaan poikkeamaprosentteina tai nk. BMI-indeksinä. Lapselle voidaan äidin ja isän pituuden perusteella määritellä odotuspituus, sillä pituuskasvu selittyy pitkälti perintötekijöillä. Lapsen tulisikin kasvaa johdonmukaisesti omaa käyräänsä. Jos kasvuvauhdissa havaitaan selkeä poikkeama, hänet ohjataan tarkempaan arvioon. Varsinkin imeväisiässä lapset saattavat "vaihtaa kanavaa" ilman, että on kyse merkittävästä ongelmasta. Kasvu ei myöskään aina suju tasaisesti, ja esimerkiksi lapsen sairastaessa runsaasti infektioita voidaan usein havaita tilapäistä kasvun taittumista.

Hidas kasvu

Jos lapsi on kavereihinsa nähden pieni mutta kasvu sujuu tasaisesti, kyse on yleensä perimän aiheuttamasta pienikasvuisuudesta. Osalla lapsista pienikokoisuus johtuu kuitenkin siitä, että heidän ”luustoikänsä” on jäljessä. Jäljessä oleva luustoikä merkitsee sitä, että lapsi kasvaa pidempään kuin kaverinsa ja on lopulta saavuttava perimän salliman pituutensa. Näin ”luokan pienin” voi kasvaa varsin normaalimittaiseksi aikuiseksi. Luustoiän jälkeenjääneisyys on helposti todettavissa yksinkertaisella röntgenkuvauksella, mikä usein lopettaa asiaan liittyvän murehtimisen.

Hidas kasvu on erityisen suuri murhe niillä 13–15-vuotiailla pojilla, jotka ovat ikätovereitaan huomattavasti lyhyempiä. Kyse on tällöin usein kaksinkertaisesta ongelmasta eli perimän aiheuttamasta lyhytkasvuisuudesta ja hitaasta murrosiän kehityksestä. Tällainen poika omaa lyhyet vanhemmat ja kasvaa alakäyrillä, ja kun murrosiän kasvupyrähdys viivästyy, ero muihin vain korostuu. Jos tilanne aiheuttaa suurta murhetta, on parempi kääntyä lääkärin puoleen. Asian selvittäminen nuorelle auttaa usein kestämään sen paremmin. Tietyissä tilanteissa voidaan myös harkita murrosiän jouduttamista hormonihoidolla.

Jos lapsen kasvukäyrässä todetaan selvä taittuminen huonompaan suuntaan, kyse voi olla monenlaisesta sairaudesta. Munuaisten, sydämen, suoliston ja eräiden umpieritysrauhasten (kilpirauhanen, aivolisäke, lisämunuaiset) sairaudet voivat aiheuttaa kasvun taittumista, joka voi olla jopa ensimmäinen selkeä merkki sairaudesta. Kasvukäyrä onkin olennainen osa lapsen hyvinvoinnin seurantaa. Kasvuhäiriöt ovat herkkä mittari siitä, että ”kaikki ei ole kunnossa”.

Isokasvuisuus

Isokasvuisuus johtuu pääosin perintötekijöistä kuten on laita lyhytkasvuisuudenkin kohdalla. Pojilla asia on harvoin ongelma, mutta jos tytöstä on tulossa kovin pitkä, saatetaan tarvita lääkärin arviota. Ennustepituus voidaan määrittää vanhempien ja lapsen kasvutietojen sekä luustoiän avulla. Tietyissä tilanteissa voidaan loppupituutta vähentää siten, että tytön murrosiän kehitystä joudutetaan, jolloin kasvu loppuu aikaisemmin kuin se muuten olisi tehnyt. Joudutushoidosta päättää ja sitä valvoo aiheeseen paneutunut lastenlääkäri yhdessä perheen kanssa. Hyvin harvoin lapsen isokokoisuus on seurausta sairaudesta (kilpirauhas- ja aivolisäkesairaudet). Jos kuitenkin kasvussa tapahtuu olennainen muutos, lapsi ohjataan lastentautien poliklinikalle selvityksiin.

Lisää tietoa kasvusta

Kotineuvola: ks. «Lapsen kasvu»1.

Kirjallisuutta

Saari A, Sankilampi U, Dunkel L. On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät. Duodecim 2010;126:2799–2802 «/xmedia/duo/duo99227.pdf»1.