Eteisvärinän hoitaminen katetriablaatiolla saattaa pienentää potilaan riskiä menehtyä tai sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Ruotsalaistutkimuksessa tämä nähtiin verrattuna muita hoitoja saaviin keskimäärin viisivuotisessa seurannassa.
Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.
Tutkimuksessa käytettiin 4 000 katetriablaatiossa olleen ja 4 000 muita hoitoja saaneen eteisvärinäpotilaan rekisteritietoja vuosilta 2008–2018.
Tulosten perusteella katetriablaatiossa olleet menehtyivät viiden vuoden seurannassa noin 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit. Myös heidän riskinsä sairastua aivoverenkiertohäiriöön oli pienempi, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä.
Katetriablaation paremmuus on aiemmin osoitettu etenkin sydämen vajaatoimintaa potevilla eteisvärinäpotilailla, mutta kaikkia eteisvärinäpotilaita koskevat havainnot ovat olleet vähäisempiä. Tässäkin tutkimuksessa hyödyt olivat suurimmat sydämen vajaatoimintaa potevilla.
Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat katetriablaation olevan perinteisiä eteisvärinähoitoja parempi ainakin, kun mittarina käytetään kuolleisuutta.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa etenkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Heart 2024;110:163–169)
