Katkokävelyn syyt

Alaraajojen valtimoahtauma johtuu lähes aina riskitekijöistä, joiden vaikutuksesta valtimot ahtautuvat. Tärkein riskitekijä on tupakointi. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää selvästi ahtauman riskiä. Muita aiheuttajia ovat kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine.

Katkokävelyn oireet

Katkokävelyssä tavallisesti toiseen pohkeeseen ilmaantuu kävelyn aikana kovaa kipua, joka pakottaa pysähtymään. Samalla jalka voi tuntua väsyneeltä ja puutuneelta. Kipu väistyy levossa muutamassa minuutissa, jolloin kävelyä voi jatkaa. Kävelyn jatkuessa kipu alkaa kuitenkin yleensä uudestaan. Oire toistuu varsin samanlaisena tietyn kävelymatkan jälkeen. Ylämäki, kantamukset ja kävelyvauhdin lisääminen lyhentävät kivutonta kävelymatkaa.

On yksilöllistä, kuinka pitkän matkan oireesta kärsivä henkilö pystyy kävelemään kivutta. Pohjekipu johtuu vähentyneen verenkierron aiheuttamasta hapenpuutteesta lihaksissa. Liikuttaessa lihasten hapentarve kasvaa, jolloin heikentynyt verenkierto ei riitä huolehtimaan riittävästä hapetuksesta.

Pelkkä katkokävely ei ole kovin vaarallinen asia. Enemmistöllä oire säilyy samanlaisena tai jopa lievittyy ajan mittaan. Sadasta potilaasta 10–20:lla katkokävely vaikeutuu hiljalleen.

Hieman harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä katkokävelystä kehittyy vaikea-asteinen tauti. Silloin voi myös levossa tuntua kipua varpaissa ja jalkaterissä, erityisesti makuuasennossa ollessa. Jalan roikottaminen sängyn laidan yli helpottaa kipua. Taudin vaikeaan muotoon voi liittyä myös huonosti paraneva haava tai varpaan kuolio, jolloin puhutaan raajaa uhkaavasta iskemiasta eli hapenpuutteesta (CLTI, Chronic Limb-Threatening Ischemia). Kiireellinen hoidon arvio on tällöin tarpeen.

Valtimosairauden toteaminen

Alaraajojen valtimotautia epäillään oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella. Jalkaterästä tuntuvat pulssit sulkevat pois merkittävän valtimotaudin. Tarkempi diagnoosi tehdään terveyskeskuksessa nilkkapaineen mittauksella, verraten sitä olkavarren paineeseen. Lopullinen varmuus verisuonien tilasta saadaan erilaisilla kuvantamismenetelmillä.

Katkokävelyn itsehoito

Tehokkain tapa hidastaa taudin etenemistä on hoitaa riskitekijät kuntoon alkaen tupakoinnin lopettamisesta. Kolesteroliarvon, verenpaineen ja sokeritasapainon optimointi ovat kaikki tarpeen. Ruokavaliovalinnoista on hyötyä, mutta usein lääkehoito on lisäksi tarpeen. Liikunta on myös tärkeä hoitokeino, sillä se parantaa jalkojen lihasten verenkiertoa. Liikunnan avulla kivuton kävelymatka voi huomattavasti pidentyä.

Kävely on sopivinta liikuntaa. Tehokkainta on kävellä lyhyitä matkoja lähelle kipurajaa monta kertaa päivässä, esimerkiksi viisi minuuttia kerrallaan 4–5 kertaa päivässä. Kävelyn lisäksi lihaskuntoa parantava liikunta, esimerkiksi pyöräily, uinti ja hiihto, on hyödyllistä. Lisää katkokävelypotilaan liikunnasta: ks. ohje Katkokävely - liikuntaohje.

Koska jaloissa verenkierto on heikentynyt, ne ovat tavallista alttiimpia tulehduksille ja muille sairauksille. Siksi känsiä, hankaumia ja muita pikkuvammoja tule välttää mahdollisuuksien mukaan. Liian kylmiä tai kuumia kylpyjä on vältettävä.

Katkokävelyn hoito

Lääkehoitona käytetään yleisesti asetyylisalisyylihappoa (”sydänaspiriinia”) 50–100 milligrammaa päivässä. Veren kolesterolia alentava statiinilääkitys aloitetaan herkästi, jos veren LDL-kolesteroli on vähänkään koholla tavoitearvosta < 1,4 mmol/l. Verenpainelääkitys aloitetaan, jos paine on kotimittauksissa yli 135/85mmHg.

Katkokävely saattaa jatkua usean vuoden ajan varsin muuttumattomana. Tällöin pärjätään itsehoidolla, ja vaiva edellyttää harvoin leikkaushoitoa.

Leikkaushoito tai pallolaajennus

Silloin kun katkokävely itsehoidosta ja lääkkeistä huolimatta uhkaa työ- tai toimintakykyä, on verisuonikirurgin arvio paikallaan. Tällöin kuvantamistutkimusten jälkeen voidaan harkita pallolaajennusta tai leikkausta. Pallolaajennus on mahdollinen, jos valtimon ahtauma on riittävän rajoitetulla alueella. Muussa tapauksessa voidaan tehdä verisuonileikkaus, jossa ahtautunut valtimo ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla.

Katkokävelyn ehkäisy

Alaraajojen valtimotautia ja katkokävelyä voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elintapojen muutoksilla kuin valtimotautiakin. Tärkeimmät ehkäisevät toimenpiteet ovat tupakoinnin lopettaminen, kohonneen verenpaineen hoito, veren kolesteroli- ja sokeriarvon pitäminen normaalina sekä liikunta.