Spinaalistenoosin syyt

Tavallisimmin selkäytimen ahtautuminen on seurausta iän myötä kehittyneistä rappeutumismuutoksista, joita esiintyy yleensä lanneselän alueella ja joskus myös kaularangassa. Kuvantamistutkimuksella havaittavia selkärangan kulumamuutoksia esiintyy noin puolella yli 60-vuotiaista, mutta läheskään kaikille ei aiheudu tästä oireita.

Spinaalistenoosin oireet

Lanneselän selkäydinkanavan ahtauman tyyppioireita ovat katkokävely, kävellessä tuntuva alaraajoihin säteilevä kipu sekä puutuminen ja pistely. Katkokävely voi esiintyä ilman kipuja, pelkkänä alaraajojen heikkoutena ja puutumisena. Katkokävely voi myös esiintyä yhdessä alaraajaan tai alaraajoihin säteilevän kivun kanssa. Kipu tuntuu usein pakaroissa säteillen etu- tai takareisiin ja jopa varpaisiin saakka. Katkokävelyyn liittyy tyypillisesti jalkojen voimattomuus tietyn kävelymatkan jälkeen. Voimattomuus tai kipu voivat pakottaa pysähtymään, ja ne helpottuvat etukumarassa (esim. ostoskärryn kanssa kävellessä). Tauon jälkeen jalkojen voimat yleensä palautuvat ja kävely onnistuu taas hetken, kunnes voimattomuus jälleen pakottaa pysähtymään. Oire toistuu varsin samanlaisena aina tietyn kävelymatkan jälkeen.

Spinaalistenoosin aiheuttama kipuoire muistuttaa jossakin määrin valtimoahtauman aiheuttamaa katkokävelyoiretta. Valtimoahtauman aiheuttamassa katkokävelyssä oireet ilmenevät tyypillisesti pohkeissa ja helpottavat pelkällä pysähtymisellä ilman tarvetta istua tai kumartua. Spinaalistenoosin aiheuttamassa katkokävelyssä oireet ovat usein laaja-alaisempia (pakarat, reidet, pohkeet) ja helpottavat nimenomaan etukumarassa asennossa tai istuessa. Spinaalistenoosissa oireet voivat korostua portaita alas käveltäessä ja lievittyä ylös käveltäessä tai pyöräiltäessä.

Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös hermopuristusoire välilevytyrän tavoin, mutta välilevytyrästä poiketen selkäydinkanavan ahtaumaan liittyvät kipu ja puutuminen voivat olla laaja-alaisempia kuin usein vain yhtä hermojuurta vaivaava puristus. Istuminen ja lievä etunoja-asento helpottavat usein kipua, sen sijaan selän oikaiseminen saattaa pahentaa sitä. Oireet saattavat vaihdella päivittäin. Pitkällisen rasituksen jälkeen kipu voi tuntua myös yösärkynä.

Kaularangan ydinkanavan ahtauman ensioireina on usein käden tai käsien näppäryyden (hienomotoriikan) heikkeneminen ja mahdollisesti lievä alaraajojen heikkous. Kaularangan ydinkanavan ahtaumaan voi liittyä myös yläraajoihin säteilevä kipu.

Itsehoito

Selkäydinkanavan ahtauman tärkeimpiä itsehoitokeinoja ovat liikunta, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen. Aktiivinen liikkuminen, lihasten vahvistaminen ja venyttely ovat keskeisessä roolissa. Lievien kipuoireiden hoidossa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia. Tukiliivin pitkäaikaista käyttöä ei yleensä suositella, koska se voi heikentää vartalon tukilihaksia.

Milloin hoitoon?

Hoitoon tulee hakeutua kiireettömästi, jos

  • esiintyy merkittävää alaraajoihin säteilevää kipua yli kuuden viikon ajan
  • katkokävely rajoittaa selvästi päivittäistä toimintaa
  • alaraajojen voima heikkenee asteittain.

Päivystykseen on hakeuduttava, jos virtsaaminen ei onnistu (virtsaumpi), uloste karkaa hallitsemattomasti, genitaalialueella on tunnottomuutta tai molempien alaraajojen voimat heikkenevät nopeasti.

Jatkuvat liikkuessa ilmaantuvat selän ja alaraajojen kivut ovat aihe selvittää selän tila ja suunnitella hoito. Tilan selvittely alkaa selän tutkimisella yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai neurokirurgin vastaanotolla. Usein on myös tehtävä kuvantamistutkimuksia (magneettikuvaus).

Spinaalistenoosin hoito

Koska ahtauman eteneminen on hidasta, kipulääkkeillä sekä omatoimisella liikehoidolla ja sitä tukevalla fysioterapialla pärjätään yleensä pitkälle. Noin kahdella kolmasosalla lievästi tai kohtalaisesti oireilevista potilaista oireet pysyvät ennallaan tai jopa lievenevät ajan myötä.

Ahtauman avartaminen leikkauksella on tarpeen, jos kipu käy sietämättömäksi tai uhkaa päivittäistä selviytymistä esimerkiksi estäen 200–300 metriä pidemmän kävelyn. Leikkauspäätös tehdään aina yksilöllisesti oireiden, toimintakyvyn ja magneettikuvauslöydösten perusteella.

Välitöntä leikkausta tarvitaan niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa ahtauma aiheuttaa lihasten toimintakyvyttömyyden, virtsaummen tai vaikeuksia ulosteen pidättämisessä.

Ehkäisy

Selkäydinkanavan ahtauman ehkäisemiseksi ei tunneta mitään erityisiä keinoja, koska rappeumamuutokset ovat osin ikään liittyviä ja perinnöllisiä. Selän yleisen hyvinvoinnin kannalta suositellaan kuitenkin säännöllistä liikuntaa (erityisesti keskivartalon lihaksia vahvistavaa harjoittelua), painonhallintaa ja tupakoimattomuutta.

Kirjallisuutta

  1. Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 12.1.2026).  1
  2. Hermojuurivaurio. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.2.2025.
  3. Lumbar spinal stenosis. DynaMed Plus [Internet]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 - . Record No. T114133, (päivitetty 2.8.2025, luettu 12.1.2026).
  4. Anderson DB, Beard DJ, Rannou F, ym. Clinical assessment and management of lumbar spinal stenosis: clinical dilemmas and considerations for surgical referral. Lancet Rheumatol. 2024;6(10):e727–e732.
  5. Aalto T. Lannerangan ahtaumatauti (lumbaalinen spinaalistenoosi, LSS). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 21.9.2023.
  6. Bussières A, Cancelliere C, Ammendolia C, ym. Non-surgical interventions for lumbar spinal stenosis leading to neurogenic claudication: a clinical practice guideline. J Pain. 2021 Sep;22(9):1015–39.