Yleistä

Uusia keskushermoston kasvaimia todetaan noin 1 000 vuodessa. Niistä noin 90 % esiintyy aivoissa, loput selkäytimessä.

Keskushermoston kasvaimia tavataan aikaisintaan varhaisessa lapsuusiässä, jolloin kyseessä ovat juuri lapsille ominaiset, hyvin harvinaiset kasvaintyypit. Muuten aivokasvaimet yleistyvät vasta keski-iän jälkeen kuten muutkin kasvaimet.

Yleisin keskushermoston kasvain, hyvänlaatuinen meningeooma, on lähtöisin aivokalvoilta. Yleisin syöpäkasvain, gliooma, saa alkunsa aivojen tukisolukosta. Glioomia on useita eri tyyppejä, jotka voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavoin.

Keskushermoston kasvainten oireet

Kasvainten aiheuttamat oireet vaihtelevat sen mukaan, missä keskushermoston osassa ne sijaitsevat. Oireita aiheuttaa alkuvaiheessa suurelta osin kasvaimen ympärille muodostuva turvotus.

Kasvaimen ensioire voi olla esimerkiksi epileptinen kouristuskohtaus tai hitaasti kehittyvä halvausoire. Epileptinen kohtaus on ensioire noin puolella potilaista. Päänsärky puolestaan on hyvin harvoin kasvaimen ainoa oire. Kasvaimiin voi liittyä myös psyykkisiä oireita ja käytöksen muutoksia.

Sijainnista riippuvien oireiden lisäksi suuri kasvain missä tahansa aivojen osassa voi nostaa aivopainetta ja aiheuttaa yleisiä keskushermostoperäisiä oireita. Tällöin kehittyy vaikeimmissa tapauksissa päänsäryn ja oksentelun lisäksi tajunnantason heikentymistä.

Jos kasvain on selkäytimessä, ensioireita ovat yleensä tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa.

Keskushermoston kasvainten toteaminen

Kuvantamistutkimukset ovat aivokasvainten toteamisen ja jatkoseurannan kulmakivi. Mikäli ensioire on esimerkiksi kouristuskohtaus tai tajunnantason heikentyminen, potilas päätyy tavallisesti päivystykseen. Tällöin tehdään useimmiten jo päivystystutkimuksena magneettikuvaus, jossa voidaan nähdä kasvain ja siihen mahdollisesti liittyvä kudosturvotus ja kohonnut aivopaine.

Magneettikuvauksen lisäksi patologin tekemä kasvainkudoksen tyypitys on avainasemassa diagnostiikassa ja jatkohoitomuotojen valinnassa. Kudosnäyte saadaan tavallisesti kasvaimen poiston yhteydessä. Verikokeista ei ole hyötyä aivokasvaimen toteamisessa.

Keskushermoston kasvainten hoito

Leikkaus on keskushermoston kasvainten ensisijainen hoito. Neurokirurgi pyrkii poistamaan kasvaimen kokonaan. Välillä on tyydyttävä kasvaimen osapoistoon, esimerkiksi jos kasvaimen sijainti on hankala tai kasvain on suuri. Jos kasvain on hyvänlaatuinen, esimerkiksi meningeooma, sen poisto parantaa sairauden.

Leikkauksenjälkeisen jatkohoidon tarve ja laatu määräytyy kasvaintyypin mukaan. Pahanlaatuisissa kasvaimissa annetaan yleensä leikkauksen lisäksi sädehoitoa ja joissakin tapauksissa solunsalpaajia. Sädehoitotekniikat ovat viime vuosina kehittyneet suuresti. Lisäksi on kehitetty solunsalpaajia erityisesti aivokasvaimien hoitoon. Uusia hoitomuotoja tutkitaan jatkuvasti.

Nykyään myös uusivia kasvaimia pystytään usein hoitamaan. Tällöin käytössä ovat samat hoitomuodot kuin kasvaimen ensihoidossakin, eli voidaan harkita leikkausta, sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa. Hoitomuotojen valintaan vaikuttavat uuden kasvaimen koon ja sijainnin lisäksi myös kasvaimen ensihoidon yhteydessä käytetyt menetelmät. Aivot eivät siedä kuin tietyn kokonaisannoksen sädehoitoa, joten sitä ei voida välttämättä enää toistaa.

Oireenmukaiseen hoitoon kuuluvat epilepsialääkkeet, mikäli potilaalla on esiintynyt epileptisiä kohtauksia. Aivoturvotuksen hoitoon käytetään glukokortikoidia, joka usein vähentää oireilua tehokkaasti.

Lääkehoidon lisäksi tarvitaan useimmiten kuntoutusta: fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologin arvio. Myös ammatillinen kuntoutus voi työikäisillä olla tarpeen. Kuntoutuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Keskushermoston kasvainten seuranta

Hoitojen jälkeen seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa. Seurantaan kuuluvat säännölliset magneettikuvaukset ja lääkärin vastaanottokäynnit. Seuranta voi olla jopa elinikäinen.

Pitkään jatkuva säännöllinen seuranta kannattaa, koska uusiutuvalle kasvaimellekin on nykyään monia hoitovaihtoehtoja. Lisäksi seurataan kasvainhoitojen mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia, joista osa voi tulla esiin vasta pidemmän ajan kuluttua.

Keskushermoston kasvainten ennuste

Meningeooman ennuste on hyvä. Jos meningeooma on aiheuttanut epileptisiä kohtauksia ennen leikkausta, epilepsialääkitys päästään usein purkamaan leikkauksen jälkeen. Kasvain uusii harvoin, ja silloinkin se saadaan normaalisti uusintaleikkauksella kokonaan pois.

Glioomien ennuste vaihtelee suuresti niiden tyypeistä ja biologisista ominaisuuksista riippuen. Mikäli kasvain on hitaasti etenevä eikä uusimistaipumus ole suuri, elinikää voi olla jäljellä jopa kymmeniä vuosia kasvaimen toteamisen jälkeen. Nykyään osa potilaista elää kaikkein vaikeimpienkin kasvainmuotojen kanssa jo yli viisi vuotta. Suurin osa kasvaimista sijoittuu ennusteeltaan näiden kahden ääripään väliin.

Keskushermoston kasvainten ehkäisy

Keskushermoston kasvainten syntyyn ei voida vaikuttaa elintavoilla eikä niiden ehkäisyyn tunneta keinoja.