Kuukautiset alkavat tavallisesti 10–16-vuotiaana ja keskimäärin 13,3 vuoden iässä. Alkamisikää selittää perimä, mutta siihen vaikuttavat myös ravitsemustila ja fyysisen aktiivisuuden määrä. Suhteellinen vajaaravitsemus saattaa estää kuukautiskierron käynnistymisen (Lisätietoa artikkelissa Nuoren urheilijan ravitsemus). Hitaan murrosiän kehityksen syynä voivat olla esimerkiksi vaikeat suolistosairaudet, kuten keliakia ja Crohnin tauti. Myös lapsuudessa sairastetut vaikeat sairaudet tai niiden lääkehoito voivat vaikuttaa kuukautisten alkamisikään (Ks. Murrosiän normaali eteneminen ja kehitysongelmat tytöillä).

Alkuvaiheessa kuukautiskierrot ovat epäsäännöllisiä ja vuodot voivat tulla jopa muutaman kuukauden välein. Tämä johtuu siitä, että kuukautiskierron säätely ei vielä ole vakiintunut, eikä munasolun irtoaminen ole säännöllistä. Tämä on normaali murrosiän kehitykseen liittyvä vaihe ja kestää keskimäärin 2–3 vuotta.

Kuukautisvuoto voi joskus muuttua poikkeavan runsaaksi ja pitkittyä (ks. Kuukautisten alkamisvaiheeseen liittyvä vuotohäiriö). Aluksi kuukautiset voivat olla aivan kivuttomat, mutta kiertojen säännöllistyessä monelle ilmaantuu ainakin lieviä kuukautiskipuja. Sekä poikkeavan runsasta että kovin kipeää vuotoa voidaan hoitaa lääkkeillä.

Kuukautiskierron normaali pituus on 24–38 vuorokautta. Kierron pituus lasketaan vuodon alkupäivästä seuraavan vuodon alkuun. Useimmilla kuukautiskierron pituus vaihtelee muutamien päivien, jopa viikon, puitteissa. Tämä on aivan normaalia.

Normaali vuodon kesto on 2–8 vuorokautta, keskimäärin 5 päivää. Kokonaisvuodon määrä on 20–80 millilitraa (0,2–0,8 dl), mutta käytännön tilanteissa vuotoa ei tarkkaan mitata. Runsaan vuodon mittarina onkin usein henkilön oma kokemus vuodon määrästä ja sen haittaavuudesta. Pienten verihyytymien esiintyminen kuukautisvuodon seassa on normaalia. Hyytymät ovat tavallisia varsinkin jos vuoto on runsasta. Vuodon määrä voi myös vaihdella peräkkäisinä päivinä ja peräkkäisissä kierroissa. Monilla on pientä tiputteluvuotoa yksi–kaksi päivää ennen varsinaisen kuukautisvuodon alkua tai heti kuukautisten jälkeen.

Kuukautiset loppuvat normaalisti 45–57-vuotiaana ja keskimäärin 51 vuoden iässä (ks. Vaihdevuodet). Useimmilla kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi 5–7 vuotta ennen kuukautisten loppumista. Tätä vaihetta kutsutaan esivaihdevuosiksi (premenopaussi). Kuukautisten loppumista säätelee enimmäkseen perimä, ja ulkoisista tekijöistä merkittävin on tupakointi. Runsaasti tupakoivilla kuukautiset voivat loppua jopa kaksi vuotta odotettua aiemmin. Erilaiset syöpähoidot, kuten vatsan alueen sädehoito ja solunsalpaajahoito, varhaistavat kuukautisten loppumista.

Hedelmällisyys vähenee jo 10 vuotta ennen lopullista menopaussia ja selvästi siinä vaiheessa, kun kuukautiskierto alkaa olla epäsäännöllinen. Hedelmällisyyden heikentyminen johtuu eniten munasolujen ikääntymisestä, ja 35–40 vuoden iästä alkaen raskaaksi tuleminen on tästä syystä selvästi vaikeampaa kuin nuorempana.

Mikäli kuukautiset vaikuttavat loppuvan poikkeuksellisen varhain (alle 40-vuotiaana), yhteydenotto terveydenhuoltoon on paikallaan. Kuukautiskierto reagoi joskus sairauksiin ja kovaan fyysiseen tai psyykkiseen rasitukseen. Kuukautisten poisjäännin syyn selvittäminen ja taustasyyn hoitaminen on tärkeää yleisterveyden tukemiseksi ja välttämätöntä, jos tulevaisuuden toiveissa on raskaus.

Mikäli käytössä on hormonaalinen ehkäisy, se voi vaikuttaa kuukautiskiertoon (mm. vuodon esiintymisen tiheyteen ja runsauteen). Vuoto voi hormonaalisen ehkäisyn aikana jäädä kokonaan poiskin, eikä se yleensä ole merkki mistään poikkeavasta. Joskus vuodon poisjäänti voi olla myös hormonaalisen ehkäisyn toivottu vaikutus.

Säännöllisen kuukautiskierron ylläpito edellyttää aivolisäkkeen normaalia hormonieritystä, siihen reagoivia normaaleja munasarjoja sekä normaalia kohtua. Hormonaalisesti kuukautiskierto jaetaan kahteen vaiheeseen: kuukautisvuodon aikana ja heti sen jälkeen tapahtuvaan munarakkulan kypsymisvaiheeseen ja munasolun vapautumisen eli ovulaation jälkeiseen keltarauhasen toimintavaiheeseen. Kuukautiskierron säännöllisyys viittaa munasarjojen normaaliin hormonitoimintaan ja normaaliin ovulaatioon.

Kuukautiskierron vaiheet esitetään kuvassa .

• Kierron alussa munarakkula alkaa kasvaa aivolisäkkeen erittämän munarakkulaa kypsyttävän hormonin (FSH) vaikutuksesta. Munarakkula tuottaa naishormonia (estradioli), joka paksuntaa kohdun limakalvoa.
• Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa (ovulaatio). Ovulaation käynnistää aivolisäkkeestä erittyvä luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu (ns. LH-piikki).
• Sama LH tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa ja keltarauhashormonin (progesteronin) eritystä noin kahden viikon ajan. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten.
• Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa.