Yleistä
Jatkuvasti runsaista kuukautisvuodoista kärsii 10–15 % suomalaisista naisista, ja joka kolmas kärsii tästä oireesta jossakin elämänsä vaiheessa. Runsaiksi kuukautisiksi eli menorragiaksi määritellään kuukautisvuoto, jonka kesto on normaali ja joka on määrältään runsaampaa kuin 80 millilitraa (0,8 dl). Käytännön tilanteissa vuodon tarkkaa mittaamista ei käytetä. Määritelmän mukaista vuotorajaa on kritisoitu siitä, että se ei ennusta vuodon aiheuttamia ongelmia tai vuotoihin liittyviä rautatasoja. Käytännössä runsaita kuukautisia kannattaa hoitaa, jos niihin liittyvät oireet ovat hankalia.
Kuukautisvuodot tulevat säännöllisesti ja ne ovat normaalin pituiset (korkeintaan 7 vrk), mutta runsaat ja hyytymäiset. Jos runsaat kuukautiset ovat jatkuneet pitkään, ne voivat aiheuttaa anemisoitumisen. Runsas kuukautisvuoto onkin tavallisin syy suomalaisen naisen raudanpuuteanemiaan.
Runsaiden kuukautisten tutkiminen
Vuodon määrää ei pyritä mittaamaan, vaan diagnoosi perustuu naisen itse kuvaamaan vuodon määrään ja oireiden haittaavuuteen. Lääkärien käytössä on myös haastattelu- ja tutkimuslomake, joka kartoittaa kuukautisten haitta-astetta suhteessa työhön, vapaa-aikaan ja sukupuolielämään sekä määrittää vuodon määrää kuvatestillä.
Tieteellisissä tutkimuksissa vuodon veren määrää on mitattu käytetyistä siteistä ns. hematiinitestillä, joka on kemiallinen testi. Menorragiamääritelmän 80 ml:n raja perustuu tähän testiin, joka mittaa hematiinin avulla sellaista vuodon määrää, joka altistaa anemisoitumiselle.
Niin sanotulla kuukupilla on mahdollista arvioida vuodon määrää suuntaa antavasti. Kuukuppiin tulevasta vuodosta puolet on kuitenkin muuta kuin verta.
Runsaaseen vuotoon viittaavat vuodon mukana tulevat hyytymät, kuukautissuojien tiuha vaihtotarve tai se, että yöllä tarvitaan jopa vaippoja ja silti vuotoa karkaa. Runsas kuukautisvuoto on kuitenkin varsin subjektiivinen käsite, moni on vuosien aikana tottunut vaivaan.
Hemoglobiini tutkitaan yleensä, jotta mahdollinen anemia voidaan todeta. Lisäksi lääkäri tekee huolellisen gynekologisen tutkimuksen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohdun kokoon. Myoomat ovat tavallinen runsaiden kuukautisvuotojen syy. Emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus antaa lisätietoa kohdun rakenteesta.
Runsaiden kuukautisten syitä
Jos kuukautisvuodot ovat runsaat heti alettuaan tai esiintyy muita vuoto-oireita, kuten nenäverenvuotoa, lisääntynyttä mustelmataipumusta tai pienten haavojen herkkää vuotoa, voi olla aihetta selvittää verenvuototaipumusta. Myös krooniset maksa-, munuais- ja sydänsairaudet voivat aiheuttaa kuukautisten runsastumista.
Yli puolessa tapauksista ei löydy mitään sairautta, joka runsaan vuodon aiheuttaa. Jos runsaiden vuotojen lisäksi ongelmana on kuukautisvuotojen epäsäännöllisyys, voi olla tarpeen tehdä hormonitutkimuksia.
Runsaiden kuukautisten itsehoito
Vuodon runsauteen ei voi vaikuttaa elämäntavoilla. Riittävästä raudan saannista on syytä huolehtia. Runsaista vuodoista kärsivät naiset voivat menettää keskimäärin jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden verrattuna naisiin, joilla on normaalit kuukautiset.
Hoitovaihtoehdot
Runsaita kuukautisvuotoja voidaan hoitaa vuodon määrää hillitsevillä lääkkeillä, joista traneksaamihappo on tehokkain. Sen hoitoannoksen on oltava riittävän iso: 2–3 tablettia kolmesti päivässä 2–3 vuorokauden ajan runsaina vuotopäivinä vähentää vuotoa noin 20–60 %.
Tulehduskipulääkkeet vähentävät kuukautisvuodon määrää 10–50 prosenttia. Hoitona voidaan käyttää esimerkiksi mefenaamihappoa (500 mg x 3 / vrk) tai naprokseenia (aloitusannos 500 mg/vrk, sen jälkeen 250 mg x 3–4 / vrk). Lääkettä käytetään runsaiden vuotopäivien ajan. Myös ilman reseptiä apteekista saatava ibuprofeeni 400 mg x 3-4 / vrk runsaan vuodon aikana, vähentää kuukautisvuotoa ja samalla helpottaa kuukautiskipuja. Asetyylisalisyylihappo (ASA) sen sijaan voi runsauttaa vuotoa.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet niukentavat kuukautisvuotoja. Jos runsas kuukautisvuoto on kuparikierukan käytön aiheuttamaa, kannattaa ehkäisymenetelmää vaihtaa. Erinomainen hoitotapa on keltarauhashormonia vapauttava kierukka, joka vähentää vuotoa yli 90 %. Samalla se vähentää myös kuukautiskipuja ja takaa sterilisaatiota vastaavan ehkäisyn.
Runsaiden kuukautisten aiheuttama anemia tulee aina hoitaa riittävällä rautalääkityksellä. Rautaa otetaan suun kautta 100–200 mg päivässä jaettuna 1–3 annokseen. Hemoglobiini normaalistuu yleensä 2–4 kuukaudessa. Rautalääkitystä jatketaan Hb-arvon normaalistumisen jälkeen vielä 2–3 kuukautta rautavarastojen täydentämiseksi.
Elleivät traneksaamihappo, tulehduskipulääkkeet, yhdistelmäehkäisyvalmisteet tai hormonikierukka tai näiden yhdistelmät vähennä tehokkaasti vuodon määrää, arvioidaan tilannetta erikoissairaanhoidossa. Hankalissa tilanteissa voidaan miettiä leikkaushoidon mahdollisuutta. Yhtenä vaihtoehtona on kohdun limakalvon poisto tai tuhoaminen lämpöhoidolla (endometriumin ablaatio).
Kohtuontelon sisäisten eli submukoottisten myoomien höyläys kohtuontelon tähystyksen avulla helpottaa myoomista johtuvia vuotoja. Suurten oireellisten myoomien aiheuttamien vuotohäiriöiden hoidossa kohtuvaltimoiden embolisaatio on joskus harkittava hoitovaihtoehto.
Kohdunpoisto tulee kyseeseen, jos lääkkeellinen hoito ei tehoa tai sitä ei voida käyttää, eivätkä muut toimenpiteet ole auttaneet.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin tutkimus on aiheellinen, jos runsaat kuukautiset haittaavat normaalia elämää, työtä tai harrastuksia.
Tutkimuksia tarvitaan myös, jos oire on ilmaantunut äkillisesti tai siihen liittyy vuotoja kuukautisten välillä tai hankalia kipuja.
Anemian syitä selvitettäessä on muistettava, että hedelmällisessä iässä olevilla naisilla todennäköisin syy ovat runsaat kuukautiset.
Kirjallisuutta
- Hurskainen R. Gynekologiset vuotohäiriöt. . Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.2.2022.
- Käypä Hoito. Runsaat kuukautisvuodot. Duodecim. Päivitetty 8.3.2022.
