Kohdun polyypit ovat hyvänlaatuisia limakalvon kasvaimia. Ne ovat pehmeitä, usein pitkulaisia limakalvon pullistumia, jotka sijaitsevat tavallisimmin kohtuontelon yläosassa. Polyyppeja voi olla myös kohdun kaulakanavassa. Polyyppien koko vaihtelee muutamasta millimetristä useaan senttimetriin; ks. kuva .

Kuva

Tähystyskuva kohdun endometriumin polyypista. Kookas hyvänlaatuinen endometriumin polyyppi vaihdevuosi-iän ohittaneen naisen kohdun tähystyksessä.

Kohdun polyyppejä esiintyy jopa 10 %:lla vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Alle 20-vuotiailla polyypit ovat harvinaisia, mutta iän lisääntyessä polyypit yleistyvät; eniten niitä on vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Noin 10 %:lla oireettomista nuorista naisista on polyyppi, ja neljäsosalla kaikista naisista on todettavissa polyyppi joskus elämänsä aikana.

Oireet

Polyypit löytyvät usein sattumalta kohdunpoiston yhteydessä tai kohdun kaikututkimuksessa. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa ylimääräisiä vuotoja tai joskus kuukautisvuodon runsastumista tai pitkittymistä. Kohdun kaulakanavan polyyppi aiheuttaa tyyillisesti yhdynnän jälkeistä niukkaa verenvuotoa.

Joskus polyyppi löytyy lapsettomuustutkimusten yhteydessä. Ne voivat joskus aiheuttaa raskauden aikaista vuotoa ja altistaa keskenmenolle.

Polyyppi on yksi vaihdevuosien jälkeisen verenvuodon syy.

Taudin toteaminen

Kohdun kaulakanavan polyyppi näkyy gynekologisessa tutkimuksessa. Sen sijaan kohtuontelon polyyppi voidaan nähdä vain kohdun ultraäänitutkimuksessa kohdun limakalvon paksuuntumisena. Tarkempi käsitys asiasta saadaan, kun tutkimuksen yhteydessä kohtuonteloon ruiskutetaan keittosuolaa, jolloin polyypin ääriviivat erottuvat. Tutkimuksen nimi on hysterosonografia (HSG). Tutkimuksen yhteydessä otetaan kapealla joustavalla muoviputkilolla kohtuontelosta kudosnäyte histologista tutkimusta varten. Tämän tutkimuksen avulla poissuljetaan pahanlaatuisen muutoksen mahdollisuus. Sen esiintyvyys on alle 1 %.

Hoito

Kohdun kaulakanavan polyyppi voidaan poistaa gynekologisen tutkimuksen yhteydessä pienillä pihdeillä.

Osan polyypeista on todettu häviävän seurannan aikana itsestään. Oireettomia ja pieniä (alle 1 cm:n kokoisia) polyyppeja ei tarvitse poistaa. Jos polyypit aiheuttavat oireita, kuten vuotohäiriöitä, tai ne löydetään lapsettomuustutkimusten yhteydessä, ne on aiheellista poistaa. Pelkkä kaavinta ei ole riittävä toimenpide kohtupolyyppien hoidoksi.

Tavallisesti kohtupolyypin poisto tehdään kohtuontelon tähystyksen eli hysteroskopian avulla. Kaikki oireita aiheuttavat polyypit koosta riippumatta voidaan poistaa polikliinisesti. Polyyppi poistetaan katkaisemalla sen varsi saksilla tai poltolla ja poistamalla polyyppi pihdeillä. Vaihtoehtoisesti polyyppi ”höylätään” pois. Jos naisella on ollut runsaat kuukautiset, kannattaa toimenpiteen yhteydessä asettaa kohtuun hormonikierukka.

Ehkäisy

Ehkäiseviä menetelmiä ei tunneta.

Kirjallisuutta

  1. Härkki P, Fraser J, Heikkinen A-M, Jalkanen J, Kauko M, Mäkinen J, Sjöberg J, Tomás E. Pitääkö kaikki endometriumpolyypit poistaa? Suomen Lääkärilehti 2007;62 (20–21):2043–2049.
  2. Karipohja T. Polikliinisen kohtukirurgian mahdollisuudet. Duodecim 2015;131(20):1873-9.