Punatäplähilseily (pityriasis rosea) on melko yleinen, yleensä viruksen aiheuttama rokkomainen ihotauti. Sen oireena on vartalon ja raajojen tyviosien punertavat, lievästi hilseilevät läiskät. Punatäplähilseilyn aiheuttaa ilmeisesti useimmiten tietyt herpesryhmään kuuluvat virukset (human herpes virus -(HHV) -6 ja -7) tai joskus muu virus, lääke tai rokote.

Sitä esiintyy eniten lapsilla ja nuorilla aikuisilla, tyypillisesti keväällä ja syksyllä. Punatäplähilse uusiutuu vain harvoin ja se ei tartu.

Punatäplähilseilyn oireet

Punatäplähilseilyn tyypillinen taudinkuva on kaksivaiheinen. Ensimmäinen oire on noin 3–4 cm läpimittainen lohenpunainen, soikea läiskä, joka sijaitsee useimmiten ylävartalolla. Tämä ns. primaarimedaljonki kasvaa muutaman päivän aikana ja sen reunalle muodostuu ohut tummempi hilsereunus. Seuraavan noin 1–2 viikon kuluessa vartalolle, olkavarsiin ja reisiin nousee puuskittain pienempiä punertavia läiskiä (kuvat ja ). Vartalolla läiskät ovat usein kylkiluiden suuntaisia. Noin puolella potilaista on ihossa lievää kutinaa, ja noin 5 %:lla on pientä flunssan tunnetta.

Ihottuman kesto on useimmiten 6–8 viikkoa, mutta se vaihtelee yksilöllisesti kahdesta viikosta jopa useaan kuukauteen. Tauti paranee itsestään jälkiä jättämättä, joskin yksittäisten läiskien kohdalle voi joskus jäädä pitkittynyttä jälkipigmenttiä.

Kuva

Pityriasis rosea kaulalla. Pityriasis rosea tekee ensin suuremman yksinäisen laikun, jota vajaan parin viikon kuluttua seuraa laajempi pienempien laikkujen kylvö. Tässä taudinkuva on alkuvaiheessa.

Kuva: Raimo Suhonen

Kuva

Punatäplähilseily. Punatäplähilseily eli pityriasis rosea (ks. Punatäplähilseily), jossa iholle ilmaantuu lohenpunaisia läiskiä. Olkavarressa näkyy pari viikkoa muuta ihottumaa aiemmin ilmestynyt ns. primaarimedaljonki.

Punatäplähilseilyn toteaminen

Diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön perusteella. Ensimmäinen läiskä eli primaarimedaljonki voi muistuttaa sienitulehdusta. Lääkeihottuma, toisen asteen kuppaan liittyvä ihottuma (roseola) ja alkava psoriaasi saattavat muistuttaa punatäplähilseilyä. Tyypillinen taudinkulku kuitenkin varmistaa diagnoosin ja lisätutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään muuta tautia.

Punatäplähilseilyn itsehoito

Punatäplähilseily paranee itsestään eikä sitä yleensä tarvitse hoitaa. Hydrokortisonivoide ja antihistamiini voivat lievittää mahdollista kutinaa. Ne eivät kuitenkaan nopeuta ihottuman paranemista.

Milloin hoitoon?

Lääkärissä käynti on yleensä tarpeen vain diagnoosin tekemistä varten. Jos kutina on voimakasta, voidaan oireenmukaisena hoitona käyttää kortisonivoiteita tai joskus UV-valohoitoa. Jos taudinkuva on erityisen hankala, voidaan harkita sisäistä viruslääkettä asikloviiria.

Punatäplähilseilyn ehkäisy

Koska taudin aiheuttajaa ei varmuudella tunneta, sitä ei voi välttääkään.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Punatäplähilseily (pityriasis rosea). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. 13.7.2020.
  2. Contreras-Ruiz J, Peternel S, Jiménez Gutiérrez C et al. Interventions for pityriasis rosea. Cochrane Database Syst Rev 2019(10):CD005068. Contreras-Ruiz J, Peternel S, Jiménez Gutiérrez C ym. Interventions for pityriasis rosea. Cochrane Database Syst Rev 2019;2019(10): PMID: 31684696
  3. Schwartz RA. Pityriasis rosea. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 11.2.2021.