Syyt

Nielun alapuolella on kurkunpää, jossa sijaitsevat henkitorven yläosa, äänihuulet ja kurkunkansi. Kurkunpää tulehtuu usein osana laajempaa hengitystietulehdusta. Varsinaisesta kurkunpäätulehduksesta (laryngiitti) puhutaan silloin, kun oireet keskittyvät kurkunpäähän. Tulehduksen aiheuttavat virukset, joista tärkein on parainfluenssavirus. Muita aiheuttajia ovat influenssavirus, RS-virus ja rinovirus. Laryngiittia esiintyy ennen kaikkea loppusyksystä ja talvella pienimuotoisina epidemioina, jolloin esimerkiksi päivähoitoyksikössä voi usealle lapselle ilmaantua lyhyen ajan sisällä kurkunpäätulehduksen oireita.

Oireet

Kurkunpäätulehdus aiheuttaa tyypillisesti äänen käheyttä tai peräti äänen katoamisen, mikä johtuu äänihuulten tulehtumisesta ja turpoamisesta. Käheys on tyypillistä isoilla lapsilla ja aikuisilla, mutta ei niinkään pienillä lapsilla. Toinen oire on kumea ja kuiva yskä, jota kuvaillaan sanoilla "haukkuva" tai "hyljemäinen". Yskän tunnistaa helposti sen kerran kuultuaan. Kolmas oire on hengityksen vinkuna ja rohina (ns. stridor) etenkin itkiessä. Siihen liittyy usein sisäänhengityksen vaikeutuminen, mikä näkyy kylkiluiden välilihasten vetäytymisenä (retraktio). Viime mainittua ei esiinny kaikilla lapsilla, mutta se on oireista tärkein koska hengitysvaikeus voi vaatia lääkärissäkäyntiä.

Kurkunpäätulehdus kehittyy usein parin päivän kuluessa lisääntyvänä yskänä ja lopulta hengitysvaikeutena. Kyse on usein ½–3 vuotiaasta lapsesta, jolla henkitorven yläosassa on turvotusta ja ilmanvirtaus on huonoa erityisesti sisäänhengityksessä. Oireet voivat kehittyä myös nopeasti, muutamassa tunnissa, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Toisen ikävuoden aikana noin 5 %:lla lapsista todetaan laryngiitti. Kurkunpäätulehdus voi ilmaantua useammankin kerran lapsuudessa.

Itsehoito

Jos ongelmana on käheys ja kumea yskä ilman hengitysvaikeutta, erityistä lääkitystä ei tarvita eikä lääkäriin tarvitse lähteä. Valtaosalla (85 %) lapsista kurkunpäätulehdus on lieväoireinen ja hoituu kotona. Itku ja pelko pahentavat hengenahdistusta, ja niinpä vanhempien ja myös lapsen olisi hyvä pysyä rauhallisena. Myös viileä ulkoilma voi auttaa hengitysvaikeuteen ja niinpä ikkunoita voidaan tilapäisesti availla. Aiemmin kurkunpäätulehduksen hoidossa käytettiin höyryhengitystä, josta nykytiedon mukaan ei kuitenkaan ole hyötyä. Kurkunpäätulehduksen oireet hellittävät 60 %:lla lapsista 2 vrk:n kuluessa ja ani harvalla ne jatkuvat yli viisi vrk:tta. Yskä voi jatkua viikon verran.

Milloin hoitoon

Jos lapselle kehittyy hengitysvaikeus, ensimmäinen toimenpide on ottaa potilas syliin istuvaan asentoon, koska tällöin hengitys sujuu parhaiten. Jos hengitysvaikeus hoidosta huolimatta lisääntyy, tulee hakeutua päivystävään hoitopisteeseen, josta potilas tarvittaessa voidaan edelleen lähettää sairaalahoitoon. Muutamalla prosentilla lapsista hengenahdistus ei laukea lääkärikäynnillä, vaan lapsi otetaan sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi. Kurkunpäätulehduksen hoitona käytetään glukokortikoidilääkettä ("kortisonia") suun kautta annettuna ja adrenaliinia sumutteena. Lääkkeet voidaan antaa vastaanotolla ja seurata lapsen vointia pari tuntia. Jos ahdistus ei helpota tai se palaa, lapsi lähetetään sairaalahoitoon. Kortisonia voidaan antaa myös kotona erityisesti niille lapsille, joilla kurkunpäätulehdusta on esiintynyt aiemminkin. Kurkunpäätulehdusta ei voi antibiootilla hoitaa, koska kyse on virustaudista.

Jos pienellä imeväisellä esiintyy hengityksen vinkunaa ja rohinaa sekä hengitysvaikeutta toistuvasti, on myös syytä hakeutua hoitoon, koska oireiden takana voi olla rakenteellinen vika ylähengitysteissä.

Ehkäisy

Kurkunpäätulehduksen tavallisinta aiheuttajaa parainfluenssavirusta vastaan ei ole kehitetty rokotetta, ja viruksen tarttumista esimerkiksi päivähoitoyksiköissä on mahdotonta ehkäistä. Myös niillä lapsilla, joilla kurkunpäätulehdus on toistuva ongelma, ennalta ehkäisevää hoitoa ei juurikaan ole. Lääkkeenä on käytetty salbutamolia sisältäviä yskänlääkkeitä, mutta näiden tehoa ei ole tutkimuksissa voitu osoittaa. Varalääkkeenä käytetään siis myös kotona kortisonitabletteja, joista usein on apua mutta ei aina.

Käytettyjä lähteitä

Käypä hoito -suositus: Alahengitystieinfektiot (lapset)

Korppi M, Tapiainen T. Lasten kurkunpäätulehdus. Duodecim 2015;131(2):157-61

Heiskanen-Kosma T. Lapsen laryngiitti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.1.2019.