Yleistä

Hengenahdistus tarkoittaa hengityksen vaikeutumista tai tarvetta ponnistella hengittäessä. Hitaasti alkavassa hengenahdistuksessa hengästyminen tuntuu aluksi vain ruumiillisessa rasituksessa. Jos sairaus muuttuu vaikeammaksi, voi henkeä ahdistaa jo levossa ollessa. Usein paljastuu, että rasituksessa ilmenevä hengenahdistus johtuu huonosta kunnosta yhdistettynä vanhenemisen aiheuttamaan suorituskyvyn laskuun. Painonnousu ja keskivartalolihavuus voivat myös aiheuttaa ahdistusta rasituksessa. Joskus onkin vaikeaa erottaa normaalia hengästymistä ja hengenahdistusta toisistaan.

Hengenahdistuksen syitä

Useat sydän- ja keuhkosairaudet aiheuttavat ahdistusta. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja eteisvärinä sekä keuhkojen toimintaa huonontavat sairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti. Muut oireet hengenahdistuksen ohella voivat johtaa oikeille jäljille. Esimerkiksi astmassa hengitys usein vinkuu, siihen liittyy yskää ja limaneritystä ja ahdistus on kohtauksenomaista. Sydämen vajaatoiminnalle taas ovat ominaisia jalkaturvotukset ja jatkuva ahdistus, joka voi pahentua makuuasennossa.

Milloin hoitoon?

Yleissääntönä on, että silloin kun huomaa selvästi hengästyvänsä aikaisempaa helpommin, on syytä hakeutua lääkäriin. Kun hengenahdistus alkaa äkillisesti uutena oireena, tulee hakeutua heti hoitoon.

Jos äkillisen hengenahdistuksen syy on tiedossa (esim. astma tai paniikkikohtaus), sitä luonnollisesti voidaan hoitaa hoitopaikasta saatujen ohjeiden mukaan.

Usein hengenahdistus kehittyy niin hitaasti, ettei siihen helposti kiinnitetä huomiota. Taustalla on yleensä jokin hoitoa vaativa sairaus, jos viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa huomaa hengästyvänsä tavallista helpommin esimerkiksi reippaasti kävellessä tai ylämäessä. Huonosta kunnosta tai ylipainosta johtuva hengästyminen ilmaantuu yleensä pidemmällä aikavälillä.

Hengenahdistuksen tutkiminen

Akuutissa ahdistuksessa happikyllästeisyys arvioidaan sormeen kiinnitettävällä mittarilla, ja valtimoverinäytteestä voidaan arvioida tarkemmin hengityskaasujen vaihtuminen. Keuhkokuva, sydänsähkökäyrä, perusverikokeet ja uloshengityksen huippuvirtaus kuuluvat alkututkimuksiin. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään esimerkiksi keuhkojen tietokonetomografialla ja keuhkojen toimintakokeilla, rasituskokeella ja sydäntutkimuksilla.

Äkillisen hengenahdistuksen hoito

Hoito valitaan oireen aiheuttajan mukaan. Jos äkillinen hengenahdistus ilmenee ruokaillessa ruuan joutuessa hengitysteihin, toinen voi takoa autettavaa kämmenellä selkään. Ellei tämä auta, voidaan käyttää niin sanottua Heimlichin otetta: Aseta takakautta toinen käsi nyrkissä autettavan pallealle (ylävatsalle) ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise kahden nyrkin otteella taakse–ylös. Toista nykäisyjä tarvittaessa viisi kertaa. Ellei tämä vielä auta, taivuta autettavan ylävartaloa välillä etukumaraan ja lyö kämmenellä viisi kertaa lapaluiden väliin. Toista sitten viisi nykäisyä Heimlichin otteella taakse–ylös. Jatka tarvittaessa näin vuorottelemalla. Tällä toimenpiteellä voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Ks. myös Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt.

Allerginen henkilö voi saada nopeasti kehittyvän allergisen reaktion (anafylaksian) syötyään allergiaa aiheuttavaa ainetta. Esimerkiksi pähkinäallerginen voi vahingossa syödä pähkinää sisältävää tuotetta tai ampiais- tai mehiläisallerginen voi saada vakavan reaktion jo yhdestä hyönteisenpistosta. Ensioireet ovat Ihon kuumotus, punoitus, pistely tai kutina, täyteläisyyden tunne kurkussa ja rinnassa, yskiminen ja mahdollisesti pahoinvointi ja oksentelu. Tällöin adrenaliinin anto mahdollisimman pian voi olla hengenpelastava toimi. Allergisella henkilöllä saattaa olla adrenaliinikynä mukanaan, ja hän osaa yleensä sitä käyttää, jos on tajuissaan. Sen voi antaa lihakseen jopa vaatteiden läpi.

Hengenahdistuksesta kärsivä saattaa kokea apua raittiista ulkoilmasta, ja paras asento on usein puoli-istuva. Äkillisessä ahdistuksessa potilaalle annetaan happea, jos siihen on aihetta happikyllästeisyyden perusteella arvioituna. Keuhkoahtaumaa sairastavalle liiallisesta hapenannosta voi kuitenkin olla haittaa, koska hiilidioksidia voi kertyä liikaa.

Astman ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaa äkillistä ahdistusta hoidetaan keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä ja kortisonilla. Sydämen vajaatoiminnan äkillistä vaihetta hoidetaan tavallisesti nesteenpoistolääkkeillä. Anemia hoidetaan punasolusiirroin.