Yleistä

Napsusormi on sormien koukistajajänteen (flexor-jänteen) ja sen jännetupen ahtautumissairaus, jossa jänteen sulava liukuminen jännetupen sisällä häiriintyy. Vaiva aiheuttaa naksahduksen tai lukkiutumisen sormea koukistettaessa ja ojennettaessa.

Napsusormi esiintyy tavallisimmin peukalossa tai nimettömässä, mutta se voi esiintyä myös muissa sormissa ja useassa sormessa yhtäaikaisesti.

Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä ja ilmaantuu yleisimmin 55–60 vuoden iässä. Lapsilla napsusormi on harvinainen, mutta voi esiintyä 1–4 vuoden iässä lukiten peukalon tai molemmat peukalot koukistusasentoon.

Napsusormen syyt ja oireet

Napsusormen syynä on yleensä liikarasitus, mutta vammat, reuma tai diabetes voivat olla taustatekijöinä.

Paksuuntunut koukistajajänne ei mahdu kunnolla liikkumaan jännetupessa, erityisesti kämmenluun pään kohdalla olevassa ahtaassa kohdassa. Ahtautumisen seurauksena sormen jänteessä tuntuu kipua, joskus narinaakin, sormea koukistettaessa. Tyypillinen oire on sormen lukkiutuminen yleensä koukkuun, joskus ojennettuun asentoon.

Vähitellen voi kehittyä tilanne, jossa sormi suoristuu vain autettuna ja liikkeeseen liittyy napsahdus, kun jänne liikkuu ahtaassa jännetupessa. Usein jänteen liikuttamaan sormeen säteilee kipua.

Itsehoito

Alkuvaiheessa napsusormioiretta voidaan hoitaa välttämällä rasitusta ja käyttämällä tulehduskipulääkettä kuurinomaisesti 1–2 viikon ajan.

Milloin hoitoon?

Napsusormi paranee noin kolmanneksessa tapauksista omilla toimilla. Vaivan pitkittyessä on kuitenkin tarpeen hakeutua ammattilaisen arvioon. Yksilöllisestä sormilastasta voi olla apua kuntoutuksessa. Jännetupen seutuun laitettu kortisonipistos soveltuu hoidoksi valtaosassa tapauksista. Jos sormea ei saa ojennetuksi kuin toisella kädellä auttamalla ja erityisesti, mikäli työ- tai toimintakyky on oireen vuoksi uhattuna, tulee hakeutua lääkärin arvioon perusterveydenhuoltoon. Tällaisessa tapauksessa yleensä laaditaan lähete käsikirurgille leikkaustarpeen arvioon. Leikkauksessa ahtautunut jännetuppi avataan, ja näin tehdään jänteelle tilaa liikkua.

Lapsen napsusormen hoidossa joudutaan usein turvautumaan leikkaukseen.

Kirjallisuutta

  1. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 18.8.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Suojärvi N. Napsusormi (trigger finger). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.4.2022.
  3. Kale S. Trigger finger. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 26.4.2021.