Tenniskyynärpään syyt ja oireet

Olkaluun sivunastan ärtymistila kuvattiin lääketieteessä ensimmäisen kerran vuonna 1882 tenniksen pelaamisen aiheuttamana. Tästä on jäänyt nimitys tenniskyynärpää, vaikka tila on huomattavasti tavallisempi tenniksen pelaajia arkisemmilla ahertajilla.

Tenniskyynärpäästä on kyse, kun olkaluun alapään ulkosivunastaan kiinnittyvien ranteen ja sormien ojentajajänteiden kiinnityskohta (ks. kuva ) ärtyy toistuvasta ylirasituksesta ja käden puristusvoiman käytöstä, esimerkiksi vasaroinnin tai voimakkaan väännön seurauksena vaikkapa käytettäessä pitkään ruuvimeisseliä tai jakoavainta. Myös kevyempi toimistotyö voi ilmeisesti vaikuttaa tenniskyynärpään syntyyn. Samoin tupakointi lisää tenniskyynärpään kehittymisen riskiä.

Kuva

Tenniskyynärpään aiheuttama kipukohta kyynärnivelessä . Kyynärnivelen rakenne ja kipukohta tenniskyynärpäässä (ks. Tenniskyynärpää (epikondyliitti)).

Tenniskyynärpään pääoire on kipu, joka tuntuu kyynärpään ulkosivulla olevan kyhmyn seudussa erityisesti sormia nyrkistäessä, kun kyynärnivel on suorana. Myös sormien puristusvoima voi olla heikentynyt ja kyynärnivelen ojennus tuottaa kipua. Kipu voi joskus tuntua erittäin pienessäkin rasituksessa, esimerkiksi kahvikuppia nostaessa.

Myös olkaluun sisäpuolinen nivelnasta voi kipeytyä jokseenkin samalla tavoin rasituksesta ja toistuvaisliikkeestä. Työn aiheuttaman rasituksen lisäksi tämä vaiva voi liittyä myös tenniksen, sulkapallon, golfin ja pesäpallon pelaamiseen. Peleissä vaiva on liitetty erityisesti huonoon rystylyöntitekniikkaan, jolloin lyönnissä käytetään liikaa kyynärvartta olkavarren sijasta.

Tenniskyynärpää voidaan korvata ammattitautina, jos se on aiheutunut tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen tai työntekijälle oudon liikkeen seurauksena.

Itsehoito

Tärkeintä on välttää rasitusta, joka on aiheuttanut kiputilan, yleensä siis kyynärvarrella tehdyt nostot, puristukset ja väännöt. Äkillisesti kipeytynyt nivelnasta on syytä pitää levossa kivun määrästä riippuen parista viikosta useampaan viikkoon.

Paikallisesti käytetyistä tulehduskipulääkevoiteista (esimerkiksi piroksikaami tai diklofenaakki) on apua kivun lievityksessä. Pidempiaikaisessa vaivassa auttaa noin 10 cm kyynärnivelen alapuolelle kyynärvarren ympärille asetettava lievästi puristava side tai tarranauha (ns. epikondyliittituki). Tämä estää lihaksia rasittamasta liikaa nivelnastan seutua.

Jos nivelnastan tulehdus aiheutuu hankalasta työasennosta, työtapaa tulee muuttaa. Varovaisesti lisääntyvä harjoittelu saattaa auttaa oireiden lievittämisessä. Harjoittelussa jännitetään rannenivelestä alaspainettua kättä ylöspäin vastusta vasten kyynärnivelen ollessa suorana. Käsi pidetään jännittyneenä alkuun muutamia sekunteja kerrallaan. Harjoitus toistetaan useita kertoja päivässä. Vähitellen jännityksen kestoa ja määrää lisätään kipua myötäillen. Ks. kuva .

Kuva

Tenniskyynärpään kuntoutus. Harjoittelussa käännetään käsi rannenivelestä alaspäin. Alas painettua kättä jännitetään ylöspäin vastusta vasten kyynärnivelen ollessa suorana. Käsi pidetään jännittyneenä aluksi muutamia sekunteja kerrallaan. Harjoitus toistetaan useita kertoja päivässä ja sen voimaa ja kestoa lisätään vähitellen välttäen kovaa kipua.

Milloin hoitoon

Hoitoon on syytä hakeutua, jos kipua ei saa omin konstein hallintaan tai se haittaa päivittäisiä toimintoja. Ultraäänihoidosta, samoin kuin nitrovoiteen käytön tehosta, on jonkin verran tutkimusnäyttöä pitkällisen nivelnastatulehduksen hoidossa. Pistoksena annettu kortisonihoito saattaa kyllä lievittää kipuja, mutta pitkän aikavälin hoitotulokset ovat jopa huonompia kuin ilman kortisonia hoidettuna. Leikkaushoidon hyödystä tenniskyynärpään hoidossa ei ole tutkimuksista saatu selvää näyttöä.

Ehkäisy

Tenniskyynärpään kuten muidenkin yläraajan rasitussairauksien syntyä voi ehkäistä pitämällä työliikkeiden toistuvuus, käden voimankäyttö ja muut riskitekijät kohtuullisina. Ergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, milloin työn tai harrastusten vuoksi joudutaan käyttämään toistuvasti runsaasti lihasvoimaa käsien puristukseen, pitämään käsiä koholla tai olemaan alttiina kylmälle tai tärinälle.

Kirjallisuutta

  1. Käypä hoito -suositus ”Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet”
  2. Liira H. Olkaluun sivunastan tulehdukset (epikondyliitit). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 25.6.2020.
  3. Walrod BJ. Lateral epicondylitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 8.3.2021.