Bruksismin määritelmä

Puremalihasten tehtävä on liikuttaa alaleukaa, ja puremalihakset jaotellaankin suun avaaja- ja sulkijalihaksiin. Lisäksi puremalihakset osallistuvat alaleuan eteen, taakse ja sivuille viemiseen. Tämän ydintoiminnan ohella puremalihaksissa saattaa esiintyä toistuvaa lihasaktiviteettia, johon liittyy hampaiden puristamista tai narskuttelua ja kirskuttamista yhteen ja/tai alaleuan jännittämistä tai työntämistä tahdosta riippumatta. Tätä kutsutaan bruksismiksi.

Bruksismi jaotellaan unenaikaiseen tai valveilla ollessa tapahtuvaan lihastoimintaan. Rytmisesti tai ei-rytmisesti tapahtuva puremalihasten aktiivisuus unen aikana määritellään unibruksismiksi. Valveilla tapahtuvaan puremalihasten aktiivisuuteen (valvebruksismi) liittyy toistuva tai pitkittynyt hampaiden kontakti ja/tai alaleuan jännittäminen ilman hammaskontaktia tai voimakas työntäminen eteen tai sivuille.

Aiemmin bruksismi nähtiin pelkästään häiriötilana, mutta nykyisin tätä lihasaktiviteettia voidaan pitää jossain määrin myös fysiologisena tai jopa suojaavana tekijänä.

Bruksismin taustatekijöitä

Sekä uni- että valvebruksismia voi esiintyä rinnakkain, ja niihin taustalla on monenlaisia tekijöitä. Bruksismi näyttää olevan keskushermoston säätelemää, ja sillä on geneettinen tausta. Erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät, traumat ja elintavat liittyvät usein bruksismiin.

Pään tai niskan alueelle kohdistuva trauma tai voimakas stressi voivat laukaista bruksismin. Psyykkiset tekijät, kuten ahdistus ja masennus, altistavat erityisesti valvebruksismille. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja tietyt lääkitykset ovat bruksismin riskitekijöitä. Myös refluksitauti ja erilaiset unihäiriöt (erityisesti uniapnea) liittyvät bruksismiin. Bruksismi saattaa altistaa leukanivelvaivojen kehittymiselle tai pahenemiselle, ja erityisesti valvebruksismia esiintyy henkilöillä, joilla on leukanivelvaivoja.

Yleisintä bruksismi on nuoruudessa ja nuorilla aikuisilla, minkä jälkeen ilmaantuvuus alkaa tasaisesti vähentyä.

Bruksismin oireet ja tunnistaminen

Hampaan purentapintojen eriasteinen kuluminen on tyypillinen näkymä bruksaajan suussa. Happamien ruokien ja juomien toistuva käyttö lisää hampaiston kulumista. Kiilteen kuluessa hammasluun paljastuminen voi aiheuttaa hampaissa vihlomista.

Bruksaamisesta aiheutuvia suun pehmytkudosvaurioita ovat erilaiset haavaumat. Puremapaine johtaa usein hampaan tai paikkausten murtumiin, myös hammasimplantteihin kohdistuvia vaurioita esiintyy.

Näiden lisäksi pysyvästi lisääntynyt puremalihasten aktiivisuus saattaa aiheuttaa oireita suun ulkopuolella. Bruksismin oireet ovat moninaisia, ja usein bruksaaja kokee varsinkin aamuisin pään alueella epämääräisiä kipuja (ohimopäänsärky, korvasärky, kipu leukanivelessä), huimausta, leukojen lukkiutumista, väsymistä ja jäykkyyttä sekä kireyttä niskan ja hartioiden seudussa.

Unenaikainen puremalihasten aktiivisuus on helppo tunnistaa, jos bruksaaja narskuttelee ja kirskuttaa hampaita yhteen, sillä samassa huoneessa nukkuva kyllä havaitsee äänen. Pitkäaikainen bruksismi voi aiheuttaa puremalihasten liikakasvua, mikä voi näkyä ulkonäössä esimerkiksi leukaperien korostumisena.

Milloin hoitoon?

Hammaslääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua jos

• bruksismiin liittyvät oireet haittaavat elämää
• bruksismioireiden vuoksi tarvitsee toistuvasti särkylääkkeitä
• bruksismista aiheutuu hampaiden kulumista ja arkuutta ja/tai kipuja pään alueella.

Bruksismin omahoito

Bruksismi voi johtaa puremalihasten ylikuormittumiseen ja aiheuttaa kipua. Erityisesti leukanivelvaivoista kärsivälle bruksaajalle olisi tärkeää antaa yksilölliset omahoito-ohjeet puremalihasten ja leuan rentoutukseen ja stressin käsittelyyn. Monialainen lähestymistapa voi sisältää kognitiivista käyttäytymisterapiaa tukemalla terveyttä edistäviä ja ehkäisemällä haitallisia toimintatapoja, sekä fysioterapiaa ja rentoutus- ja tietoisuustaitoharjoituksia stressin lieventämiseksi.

• Tietoa puremalihaskivuista ja omahoidosta / Käypä hoito
• Puremalihasten käsittely kotona (video) / Käypä hoito
• Puremalihasten hieronta ja venyttely / Käypä hoito
• Leuan liikerataharjoittelut (video) / Käypä hoito

Jatkuva purukumin pureskelu voi ylläpitää tai vahvistaa tapaa jännittää purentalihaksia myös muulloin. Jos esiintyy purentalihasten kipua tai jännittymistä, kannattaa välttää purukumin toistuvaa jauhamista.

Bruksismin hoito

Hampaiden purupintojen kuluminen ja toistuvat hammaspaikkojen lohkeamiset näkyvät hammaslääkärin tutkimuksessa, mutta myös pään alueen epämääräiset kipuoireet on syytä tuoda esiin käynnin yhteydessä. Tarvittaessa tutkimuksesta ja hoidosta vastaa purentafysiologiaan perehtynyt hammaslääkäri.

Bruksismin hoidon tulee olla yksilöllistä. Osa hoidosta tähtää vaurioiden etenemisen ehkäisyyn ja osa niiden korjaamiseen.

Bruksismin hampaistolle aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä merkittäviin. Ensisijaista on suojata hampaistoa kulumiselta, mikä tapahtuu usein purentakiskon avulla. Hammaslääkärin valmistamaa purentakiskoa käytetään yleensä öisin, ja sen käyttö kestää vuosia. Useimmiten muuta hoitoa ei tarvita. Vaikea-asteisen kovakudosten kulumisen korjaushoito vaatii hammashoidon erikoisosaamista.

Purentakiskohoito voi myös rentouttaa bruksaajan puremalihaksia. Samoin rentoutus- ja biopalautehoidoista sekä fysioterapiasta voi olla hyötyä. Myös lääkinnällistä hoitoa, kuten botuliinitoksiinipistoksia, voidaan harkita puremalihasten aktivisuuden vähentämiseen. Kipulääkitystä käytetään tarvittaessa.