Laskeutumaton kives

Poikasikiön kivekset muodostuvat vatsaontelon sisällä ja laskeutuvat sieltä kehityksen myötä kaksivaiheisesti nivuskanavia pitkin kivespussiin 35. raskausviikkoon mennessä. Mikäli kives jää vatsaonteloon tai nivuskanavaan, sen kehittyminen häiriintyy ja riski toimimattomuudelle ja kiveskasvaimille kohoaa.

Neuvolassa tarkistetaan, että kivesten laskeutuminen on tapahtunut normaalisti. Noin 2–4 %:lla täysiaikaisista vastasyntyneistä pojista toinen tai molemmat kivekset eivät ole laskeutuneet kivespussin pohjalle, näistä puolella tilanne korjaantuu ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Yleensä laskeutumaton kives sijaitsee laskeutumisreitin varrella, mutta voi myös päätyä muuhun sijaintiin.

Lastenkirurgin arvio tarvitaan, jos kives ei ole laskeutunut 6 kuukauden ikään mennessä kivespussiin.

Toisinaan jo laskeutunut kives saattaa nousta uudelleen poikkeavaan sijantiin. On myös viitteitä siitä, että tällaisen laskeutumattoman kiveksen kehitys voi häiriintyä, korostaen neuvola- ja kouluterveydenhuollon seurannan tärkeyttä. Valtaosassa laskeutumattoman kiveksen epäilyistä kyse on niin sanotusta hyppivästä kiveksestä, jolloin kives on tunnettavissa kivespussin yläosassa ja saatavissa ”lypsämällä” kivespussin pohjalle. Tyypillisesti tällainen kives laskeutuu paikalleen lämpimässä, kuten saunassa tai suihkussa. ”Hyppivä” kives laskeutuu yleensä lopulta oikealle paikalleen ennen murrosikää, mutta tilannetta on seurattava, jotta varmistetaan, että kives yltää kivespussiin.

Vesikives

Melko tavallinen vastasyntyneen pojan vaiva on vesikives. Sitä esiintyy 7 %:lla poikalapsista. Kives vaikuttaa turvonneelta, koska kivespussiin kiveksen ja vatsakalvon väliin on kertynyt nestettä. Vesikives korjaantuu yleensä itsestään muutamassa vuodessa. Jos näin ei tapahdu, vika voidaan korjata pienellä leikkauksella ennen kouluikää. Joskus harvoin vesikives on hyvin suuri ja kireä, jolloin leikkaus on parempi tehdä jo varhaislapsuudessa.

Äkillisesti kipeä kives

Äkillinen kipu ja turvotus kivespussissa ovat harvinaisia, mutta vakavia oireita. Niiden syynä voi olla kiveksen kiertyminen, joka saattaa johtaa kiveksen verenkiertohäiriöön ja hoitamattomana kiveksen vaurioitumiseen. Joskus syynä on kiveksen tai lisäkiveksen tulehdus ja toisinaan kivespussin ihon ärsytys. Laskeutumaton kives voi kiertyä myös nivuskanavassa. Myös nivustyrä voi aiheuttaa suolen liukumisen kivespussiin ja voimakkaan kivun. Kaiken kaikkiaan äkillisen kiveskivun syitä olivat hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kiveksen kiertyminen (26 %), kiveslisäkkeen kiertymä (45 %), lisäkivestulehdus (10 %), äkillinen kuroutunut tyrä (8 %), äkillinen pinkeä vesikives tai piilokiveksen kiertyminen nivuskanavassa.

Kiveslaskimon suonikohjut eli varikoseele

Kiveskohjut lisääntyvät selvästi murrosiässä ja iän myötä. Niiden esiintyvyydeksi yli 15-vuotiaiden miesten joukossa on arvioitu 15–20 %. Nämä sijaitsevat tyypillisimmin vasemmalla puolella. Laajentuneet laskimot ovat nähtävissä "matokimppuna" kiveksen ympärillä ja yläpuolella. Laajentuneet laskimot häviävät normaalisti makuuasennossa. Useimmiten kohjut ovat oireettomia, eikä niitä tarvitse hoitaa.

Toisinaan kohjuihin liittyy kiveksen kasvun poikkeamaa ja tila saattaa vaikuttaa siemennesteen laatuun. Oikeanpuoleiset tai makuuasennossa täyteläiset suonikohjut voivat viitata vatsan sisäiseen paineeseen, joka estää laskimoverenkiertoa ja edellyttää selvittelyjä. Kasvu- ja murrosikäisellä hoitoa harkitaan, jos kives uhkaa jäädä toista pienemmäksi tai jos kohjuihin liittyy kipua ja paineen tunnetta. Hoitona on yleensä kiveslaskimon tukkiminen radiologisena toimenpiteenä.

Milloin hoitoon?

Jos poikavauva itkee lohduttomasti ja kivespussi on turvoksissa tai isompi poika valittaa kipua kivespussin alueella, tulee hakeutua hoitoon välittömästi. Kiveksen kiertymä edellyttää päivystyksellistä leikkausta. Epäily piilokiveksestä syntyy yleensä neuvolatarkastuksessa, ja tällöin lapsi ohjataan lääkärin arvioon ja mahdollisiin jatkotoimiin.

Varikoseeleen liittyvä kivesten kokoero tai oireet ovat hoitoon hakeutumisen syitä, kuten myös oikean puolen löydökset tai makuuasennossa täyteläiset suonikohjut.