Terskan alueen ihottumaa kutsutaan balaniitiksi, mutta usein esinahan sisälehtikin on tulehtunut, jolloin puhutaan balanopostiitista. Arkikielessä kuitenkin termi balaniitti tarkoittaa usein peniksen ihottumaa.

Terskan ja esinahan iho voi oireilla monissa ihosairauksissa kuten ekseemoissa, psoriaasissa, puna- ja valkojäkälässä sekä plasmasoluisessa terskan tulehduksessa. Iho voi ärtyä myös virtsaputken tulehduksen ja muiden ärsyttävien eritteiden kuten virtsan ja pesemättömyyden seurauksena. Diabetes ja huomattava ylipaino altistavat terskatulehdukselle ja etenkin hiivasienen aiheuttamalle esinahan tulehdukselle. Harvinainen terskan ihottuma on penissyöpä ja sen esiaste; niistä on otettava koepalatutkimus. Terskan normaalirakenteeseen sen sijaan kuuluvat helmiäisnystyt.

Terskan ja esinahan tulehdus eli balanopostiitti

Ekseemat ja psoriaasi

Tali-ihottuma eli seborrooinen ekseema terskassa on melko yleinen. Sen syynä on talirauhasten ja muiden ihon ja limakalvon rauhasten runsas erite esinahan alla. Limakalvo voi punoittaa, kutista, kirvellä ja hilseillä (ks. kuva ). Tavallisesti tali-ihottuman oireita tavataan myös muualla kuten kivespusseissa, päänahassa, kulmakarvoissa, nenänpielissä ja parran alueella.

Kuva

Seborrooinen ihottuma peniksessä. Seborrooinen ihottuma eli ekseema terskan ja esinahan alueella. Samannäköisen muutoksen voi aiheuttaa moni muu ihosairaus, kuten psoriaasi, punajäkälä tai hiivainfektio. Kyseessä voi olla myös harvinainen pahanlaatuisen muutoksen esiaste (erythroplasia Queyrat), jonka diagnoosi vaatii erikoislääkärin tutkimuksen. Lisää tietoa terskan ihottumista: ks. artikkeli Terskan ja esinahan ihottumat.

Erilaiset paikallishoitoaineet, hygieniatuotteet ja kondomin sisältämä lateksi voivat aiheuttaa herkistymisen ja allergisen ekseeman esinahan alueelle. Myös voimakkaat saippuat ja liiallinen pesu ärsyttävät. Hoitona on näiden valmisteiden välttäminen. Atooppinen ekseema voi myös oireilla genitaalialueella.

Psoriaasi-ihottuma terskassa muistuttaa ulkonäöltään ekseemaa, usein ihomuutoksia nähdään myös muualla, kuten hiuspohjassa, kyynärpäissä ja polvissa.

Ekseeman ja psoriaasin paikallishoidoksi riittävät usein vesipesut, perusvoiteet ja mieto kortisonivoide kuureittain oireisessa vaiheessa.

Punajäkälä

Punajäkälä (lichen planus) muodostaa terskaan verkkomaisen vaalean kuvion tai vaaleanvioletteja rengasmaisia läiskiä, jotka saattavat kutista (ks. kuva ). Punajäkälä voi myös aiheuttaa esinahan sisälehden kiinnittymisen terskan reunaan. Samaan aikaan iho-oireita on useimmiten myös nivusissa, nilkoissa ja ranteissa, ja potilaalla on usein muutoksia myös suun limakalvolla. Paikallishoitona käytetään keskivahvoja kortisonivoiteita tai erityistapauksessa takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteita.

Kuva

Punajäkälä terskassa. Punajäkälä ilmenee niin miehillä kuin naisillakin usein sukupuolielimissä – vaikkakin se voi olla tuolla alueella vaikea tunnistaa. Sinertävän kiiltävät, epäsäännöllisen kulmikkaat kohoumat tai näppylät (papulat) ovat taudille tyypilliset. Erotusdiagnooseina tulevat kyseeseen psoriaasi ja balanitis circinata (Reiterin tautiin liittyvä terskatulehdus). Paikallishoitona käytetään parin viikon ajan vahvaa glukokortikoidi- eli kortisonivoidetta.

Valkojäkälä

Valkojäkälä (lichen sclerosus) aiheuttaa terskan tai esinahan iholla ja limakalvolla arpeutumista, kiinteitä, vaaleita läiskiä, jotka voivat haavautua. Esinahan ympärille muodostuu usein taudille tyypillinen vaalea kiristävä rengas, joka aiheuttaa esinahan ahtautumista (= fimoosi; ks. kuva ). Valkojäkälä voi myös ahtauttaa virtsaputken suuta ja aiheuttaa virtsasuihkun heikkenemistä.

Kuva

Peniksen balanitis xerotica obliterans. Jos valkojäkälä, balanitis xerotica obliterans, kuroo esinahkaa, eikä tilannetta saada lääkehoidolla hallintaan, ympärileikkaus on välttämätön. Tässä taudissa hoitamaton fimoosi aiheuttaa syöpäriskin – "liikkuvat" on saatava taakse!

Valkojäkälä voi hoitamattomana altistaa ihosyövälle ja sen vuoksi taudin säännöllinen seuranta on tärkeää. Paikallishoitona käytetään vahvoja kortisonivoiteita. Hydrokortisonivoide tai muu itsehoito ei tehoa tautiin. Ympärileikkauksesta saadaan apu esinahan kiristykseen.

Virtsaputken tulehduksen aiheuttama terskan ja esinahan tulehdus

Virtsaputken tulehdus aiheuttaa vuotoa virtsaputkesta, mikä ärsyttää terskan ja esinahan sisälehden ihoa ja tulehduttaa sen (ks. kuva ).

Kuva

Terskan ja esinahan tulehdus eli balanopostiitti.

Virtsaputken ärtymisen syynä voi olla esimerkiksi

Oireena on punoitus, turvotus ja arkuus.

Taustalla oleva virtsaputkentulehdus hoidetaan sen aiheuttajan mukaisesti. Terskatulehdusta rauhoittaa vesipesu 1–2 kertaa päivässä, huolellinen kuivaus ja antiseptinen hydrokortisonivoide.

Plasmasoluinen terskan tulehdus

Plasmasoluinen terskan tulehdus (balanitis plasmacellularis) on melko harvinainen ja tavallisesti keski-ikäisten tai sitä vanhempien ympärileikkaamattomien miesten ihosairaus. Se aiheuttaa tyypillisesti kosteapintaisen, punoittavan, lievästi kutisevan tai aran läiskän terskassa ja usein vastaavalla kohdalla esinahan sisälehdellä.

Taudinmääritys voidaan varmistaa koepalalla.

Plasmasoluinen terskan tulehdus reagoi paikallishoitoihin huonosti. Hoitona käytetään keskivahvaa kortisonivoidetta yhdistettynä paikallisantibioottiin (fusidiinihappo). Ympärileikkaus on usein parantava hoito.

Penissyöpä ja sen esiaste

Penissyövän esiaste (erythroplasia Queyrat eli Bowenin tauti) on harvinainen. Löydöksenä on yleensä vain yksi kiiltäväpintainen, kirkkaanpunainen, tarkkarajainen läiskä terskassa, harvoin esinahan limakalvolla (ks. kuva ). Ulkonäön perusteella sitä ei pysty erottamaan penissyövästä. Koepala on aina tarpeellinen. Tietyt papilloomavirus (HPV)- tyypit voivat altistaa penissyövälle. Muita altistavia tekijöitä ovat ahdas esinahka, tupakointi, seksikumppanien suuri määrä, heikentynyt vastustuskyky (immunosuppressio), valkojäkälä ja pitkittyneet (krooniset) terskan ja esinahan tulehdukset. Penissyöpä ja sen esiaste hoidetaan tavallisesti kirurgisesti.

Kuva

Erythroplasia Queyrat. Erythroplasia Queyrat on tarkkarjainen, kiiltävänpunainen läiskä terskan ihossa, joka ei häviä hydrokortisoni- tai muulla kortikoidivoiteella. Se on syövän esiaste, ja sen seuranta kuuluu erikoislääkärille. Lisää tietoa terskan ihottumista, ks. Terskan ja esinahan ihottumat.

Milloin hoitoon?

Terskan ja esinahan tulehdukseen voi liittyä toisinaan parafimoosi (ks. kuva ), jolloin kireä esinahka jää taakse ja aiheuttaa terskaan ja esinahkaan voimakkaan turvotuksen. Uhkana on peniksen pään hapenpuute. Esinahka on saatava paikalleen pikaisesti; kylmä vesi ja puudutusgeeli auttavat. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos esinahkaa ei saa paikalleen kotikonsteilla.

Kuva

Balanopostiitti (espanjalainen kaulus). Balanopostiitti johtaa usein parafimoosin, ”espanjalaisen kauluksen” syntymiseen. Esinahka on reponoitava heti keinolla tai toisella. Uhkana on peniksen pään iskemia. Tässä(kin) oireen takana on seborrooinen ekseema.

Virtsaputken tulehdus ja vuoto on aihe hakeutua hoitoon lähipäivinä.

Itsehoitoon vastaamaton terskatulehdus on aihe hakeutua hoitoon lähiviikkoina.

Helmiäisnystyt

Terskan helmiäisnystyt ovat muun limakalvon värisiä pieniä nystyjä yleensä kaksirivisenä renkaana terskan juuressa (ks. kuva ). Niitä on 25–50 %:lla nuorista miehistä. Nystyt koostuvat sidekudoksesta ja verisuonista. Niitä luullaan usein virheellisesti kondyloomiksi. Ne ovat kuitenkin täysin hyvänlaatuisia, eivätkä tarvitse hoitoa. Ne pienentyvät ikää myöten ja häviävät yleensä kokonaan ennen 50 ikävuotta.

Kuva

Helmiäisnystyt terskassa. Terskan juuressa on lähes joka toisella miehellä yksi tai kaksi riviä pieniä, viattomia helmiäisnystyjä. Ne ovat vaarattomia, ne eivät tartu, eikä niitä pidä ruveta hoitamaan. Lisää tietoa terskan ihomuutoksista: ks. Terskan ja esinahan ihottumat.

Käytettyjä lähteitä

Salava A ja Hiltunen-Back E. Aikuisen balaniitti, balanopostiitti ja parafimoosi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.12.2018.

Airola K. Nivusseudun, genitaalien ja pakaravaon ihottumat. Lääkärin tietokannat/ Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.7.2020.

Hieta N, Kero K. Sukupuolielinten ihottumat. Suom Lääkäril 2016;71:131-7.

Jalanko H. Esinahan ongelmat pojilla. Lääkärin tietokannat/ Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.11.2019.