Toistuvat vatsakivut lapsella

Noin 10–15 %:lla lapsista esiintyy toistuvia vatsakipuja, jotka määritelmän mukaisesti ovat jatkuneet yli kolmen kuukauden ajan ja häiritsevät lapsen elämää. Niitä ilmenee yleisimmin 6–12-vuotiailla lapsilla. Vaikka vatsakipuihin liittyy runsaasti sairastavuutta, kipujen taustalta löytyy vain harvoin vakavia sairauksia. Perusteellisissakin tutkimuksissa noin puolet lapsista jää vaille diagnoosia.

Toiminnalliset vatsavaivat

Useimmiten kyse on niin sanotusta toiminnallisesta vatsavaivasta, joka on erityisesti leikki- ja kouluikäisten ongelma. Oireita sanotaan toiminnallisiksi silloin, kun niiden aiheuttajaksi ei kyetä osoittamaan rakenteellista tai biokemiallista poikkeavuutta. Tyypillistä on, että vatsakipu toistuu luonteeltaan samanlaisena ja ilmenee useimmiten 1–3 kertaa viikossa. Kivun voimakkuus voi vaihdella lievästä melko voimakkaaseenkin, ja tavallisimmin se paikallistuu navan seutuun. Usein lapsi saattaa vain sanoa, että vatsa on kipeä, ilman muita oireita. Syöminen ei yleensä pahenna eikä helpota kipua. Vatsaoireilu saattaa joskus liittyä jännittämiseen – tiedostettuun tai tiedostamattomaan. Niinpä kipua voi esiintyä esim. kouluun lähtiessä tai joihinkin muihin jännittäviin asioihin liittyneenä. Vatsakipuun voi harvemmin liittyä myös päänsärkyä, löysiä ulosteita ja satunnaista oksentelua.

Toiminnallisten vatsavaivojen syynä ei ole hoitoa vaativa vika suolistossa, eikä sitä voida lääkkeillä parantaa. Yleensä on kuitenkin hyvä hakeutua hoitoon, jolloin muut vatsavaivojen syyt suljetaan pois. Tieto siitä, että vaivan taustalla ei ole mitään vakavaa, riittää jo vähentämään vaivoja. Toiminnallisia vatsavaivoja ei pidä aliarvioida, ne ovat todellisia kipuja eivätkä luulottelua.

Ummetus on myös toiminnallinen vaiva, joka voi aiheuttaa vatsakipua. Joskus kipu on niin voimakasta, että tilanteen varmistaminen vaarattomaksi edellyttää lääkärikäyntiä ja harvoin sairaalaseurantaakin. Ummetuksen aiheuttama kipu laukeaa ulostamisen jälkeen. Tilanteen hoitamiseksi voidaan tarvita peräruiskeita.

Muut syyt

Toistuvat ylävatsakivut, närästys, pahoinvointi ja täysinäisyyden tunne ruokailun jälkeen kuuluvat nk. dyspepsian oirekuvaan. Dyspepsian taustalta voi löytyä jokin sairaus, kuten ruokatorven takaisinvirtaus (refluksi) tai Helicobacter pylori -infektioon liittyvä mahan limakalvon tulehdus. Helikobakteeri-infektion osuudesta vatsakipujen aiheuttajana lapsilla on keskusteltu jo useiden vuosien ajan, ja todisteita puolesta ja vastaan on julkaistu. Lapsuusiän helikobakteeri-infektio on useimmiten täysin oireeton. Helikobakteerin uskotaan aiheuttavan lapsilla lähinnä rintalastan alueen kipua (epigastrinen kipu), mutta ei varsinaisia vatsakipua, ripulia tai ummetusta.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti, joista käytetään yhteistä lyhennettä IBD (inflammatory bowel disease), ovat lapsuudessa harvinaisia, mutta niiden esiintyvyys on selvässä kasvussa. Jos lapsella esiintyy lievien vatsavaivojen ohella ripulia, kuumeilua, väsymystä, anemiaa tai suoliston verenvuotoa, on syytä epäillä erityisesti IBD-tautia. Potilaat ovat useimmiten yli 10-vuotiaita, mutta tautia todetaan nuoremmillakin lapsilla. Joskus IBD-tauti aiheuttaa hidastunutta kasvua ja murrosiän viivästymistä ennen suolioireiden alkamista.

Osalla murrosikäisistä vatsakipuihin liittyy ulostusoireita, jolloin kivut tuntuvat yleensä ala- tai keskivatsalla. Usein ulostaminen helpottaa kipuja. Ulosteet voivat vaihdella löysästä ripulista kiinteisiin ulosteisiin, ja ulostustaajuus vaihtelee suuresti. Suolikaasua voi olla runsaasti. Ärtyvän suolen oireyhtymä jää diagnoosiksi suurimmalla osalla näistä nuorista. Harvinaisia toistuvien vatsakipujen syitä ovat ruoka-aineyliherkkyys, lisäkilpirauhasen vajaatoiminta ja haimatulehdus.

Toistuvien vatsa- ja kylkikipujen syynä voivat olla myös virtsateissä olevat rakennepoikkeavuudet tai virtsakivet, jotka aiheuttavat virtsan kululle estettä. Tämän seurauksena yhden tai molempien munuaisten altaat laajenevat ja aiheuttavat kiputuntemuksia. Virtsatiekivet voivat aiheuttaa verivirtsaisuutta, mikä selventää kylkikipujen alkuperää. Munuaisperäistä syytä etsittäessä ovat ultraäänitutkimus ja muut röntgentutkimukset suureksi avuksi.

Milloin hoitoon

Toistuvat vatsakivut ovat yleinen lapsuuden ongelma. Jos ne vaivaavat lasta ja perhettä, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Näin on erityisesti silloin, kun lapsella tai nuorella esiintyy laihtumista, kuumeilua, pituuskasvun häiriötä, toistuvaa oksentelua, nielemisvaikeuksia, veriripulia tai yöllisiä vatsakipuja. Vaikka lapsipotilaan kipujen syynä on ani harvoin vakava sairaus, kouluikäiset huolestuvat vaivoistaan yhtä lailla kuin aikuisetkin, mikä voi edelleen pahentaa oireistoa. Usein lapsen tutkiminen ja keskustelu riittävät asian selvittelyksi. Lääkärikäynnin yhteydessä voidaan myös laboratoriokokeiden avulla selvittää mahdollista syitä (tulehdusarvot, keliakiavasta-aineet, laktoosi-intoleranssin geenitutkimus, jne.). Jos lisätutkimuksia tarvitaan, ne tehdään melko usein sairaalan poliklinikalla. Hoito määräytyy syyn mukaisesti.

Ehkäisy

Toiminnallinen vatsakipu liittyy usein stressiin, jota aiheuttavia ympäristötekijöitä voidaan yrittää vähentää ja onnistumisen tunteita lisätä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Niillä lapsilla, joilla vatsakivut liittyvät ummetuksen, sen hoito on luonnollisesti tärkeätä ehkäisemään kipuperiodien ilmaantumista.