Korvakäytävätulehduksen aiheuttajat

Korvakäytävätulehdukset ovat useimmiten bakteerien aiheuttamia. Runsas uiminen ja suihkussa käyminen sekä korvien liiallinen puhdistaminen liuottavat korvakäytävän ihoa suojaavaa hapanta vahakerrosta. Tällöin korvakäytävän ihon bakteeritasapaino häiriytyy ja tulehdusta aiheuttavat bakteerit pääsevät lisääntymään. Lämpö edesauttaa bakteerikasvua, ja korvakäytävätulehdukset ovatkin tavallisempia kesäisin. Toisin kuin välikorvatulehdus, korvakäytävätulehdus ei ole hengitystietulehduksen komplikaatio vaan korvakäytävän ihon tulehdus.

Tulehduksille altistavat myös ahdas ja mutkainen korvakäytävä, karvaiset korvat, runsas vaikun määrä, kuulokojeiden, korvatulppien ja korvansisäisten kuulokkeiden käyttö ja ihosairaudet, kuten atooppinen ekseema ja psoriaasi.

Joskus myös sienet ja virukset voivat aiheuttaa korvakäytävätulehduksia. Sienten aiheuttamat korvakäytävätulehdukset ilmenevät usein bakteeritulehdusten jälkitauteina. Niiden oireet ovat samankaltaisia kuin bakteeritautien, mutta hoidossa käytetään sieniin tehoavaa paikallislääkitystä. Virustulehduksista merkittävin on vesirokkoviruksen aktivoitumisen aiheuttava korvan alueen vyöruusu.

Oireet ja löydökset

Korvakäytävätulehdus on todella kipeä tauti. Leuan liikuttelu ja korvakäytävän edessä olevan pienen rustoisen ulokkeen, traguksen, painaminen pahentavat kipua. Korva voi olla myös kutiseva, tukkoisen tuntuinen ja vuotaa sameaa, joskus pahanhajuista eritettä. Kutina on voimakasta etenkin sienitulehduksessa. Usein korva tuntuu märältä, ennen kuin vuoto alkaa. Jos korvakäytävä on reilusti turvoksissa, kuulo tuntuu alentuneelta. Vaikeissa tulehduksissa turvotus ja punoitus leviävät korvalehteen ja sen ympäristöön. Kaulan imusolmukkeet saattavat turvota ja kipeytyä. Korvan vyöruusuun voi liittyä voimakkaan kivun lisäksi kuulonmenetys, kasvohalvaus ja makuaistin häiriöitä.

Lääkäri diagnosoi korvakäytävätulehduksen korvaan katsomalla. Korvakäytävässä voi olla eritettä, ja iho on punainen ja turvonnut. Joskus korvakäytävä on turvonnut umpeen. Aiheuttajabakteeria ei voida päätellä eritteen ulkonäön perusteella. Sienitulehduksessa erite voi olla nukkamaista tai siinä on mustia pisteitä. Vyöruusussa korvakäytävän takaseinässä on ensin punoitusta ja myöhemmin herpesrakkuloita. Kipu voi alkaa useita päiviä ennen rakkuloiden ilmestymistä.

Korvakäytävätulehduksen hoito

Korvatippojen annostelu

Koska kylmät korvatipat saattavat aiheuttaa huimausta, tippapulloa lämmitetään kädessä ennen annostelua. Tippoja laitettaessa potilas makaa kyljellään hoidettava korva ylöspäin. Korvalehteä vedetään kallon suuntaisesti yläviistoon, jolloin korvakäytävä oikenee. Tämän jälkeen tipat tiputetaan korvaan, ja potilas makaa vielä muutaman minuutin kylkiasennossa, jolloin tipat pääsevät valumaan korvakäytävän pohjalle saakka. Traguksen painelu tehostaa tippojen leviämistä. Tippojen laskeminen on hankalaa, jos potilas laittaa tippoja itselleen. Tippoja on parempi annostella liian paljon kuin vähän. Koska ylimääräiset tipat valuvat korvasta pois, yliannostuksen vaaraa ei ole.

Korvakäytävätulehdusten ehkäisy

Korvakäytävätulehdus uusii herkästi, joten ehkäiseviä varotoimia kannattaa noudattaa. Tulehdusta voidaan ehkäistä estämällä veden pääsy tai ainakin sen jääminen korvaan. Uidessa ja suihkussa voidaan käyttää hyvin istuvia korvatulppia. Jos se ei onnistu tai korviin pääsee vettä, korvakäytävän voi kuivata hiustenkuivaajalla. Korvakäytävään voidaan myös laittaa reseptivapaita boorisprii-tippoja, jotka haihduttavat kosteuden, desinfioivat ihoa ja lisäävät sen happamuutta. Korvakäytävän omatoimista puhdistamista ja muuta kaivelua on vältettävä. Kuulokojeiden, korvatulppien ja korvansisäisten kuulokkeiden käyttäjien on hyvä käydä puhdistuttamassa korvat säännöllisesti tai heti jos korvat alkavat tuntua tukkoisilta.