Yleensä ihmiset ajattelevat korvan tukkoisuuden aiheutuvan korvakäytävän tukkiutumisesta. Vaikku onkin tavallisin korvan tukkoisuuden syy ja yleensä helposti hoidettavissa. Korvakäytävässä voi olla myös vierasesine, joka on aikuisilla yleensä pumpulipuikon pää tai kuulokojeen kärki eli tippi. Ongelma ratkeaa helposti terveydenhuollossa korvaan katsomalla, ja oireet helpottuvat korvakäytävän puhdistamisella.

Välikorva on tärykalvon takana sijaitseva ilman täyttämä tila. Korvatorvi on välikorvan ja nenänielun yhdistävä putkimainen rakenne, joka on yleensä suljettu. Korvatorvi lasketaan usein välikorvan osaksi. Korvatorvi aukeaa esimerkiksi. haukotellessa ja niellessä, jolloin välikorvan ja nenänielun välinen mahdollinen paine-ero tasoittuu (kuva ).

Välikorvaan korvatulehduksen yhteydessä kertyvä erite poistuu paranemisen yhteydessä nenänieluun ja sieltä nieluun ja mahaan. Jos välikorvassa on eritettä, korva tuntuu tukkoiselta. Myös kuulo on tuolloin tilapäisesti alentunut. Kun erite häviää, tukkoisuus helpottaa. Lääkäri näkee välikorvassa olevan eritteen korvaan katsomalla. Äänirautakokeet varmistavat diagnoosin.

Tavallisin korvatorven toimintahäiriön syy on ylähengitystieinfektio eli flunssa. Jos korvatorvi ei toimi normaalisti, lentämisen yhteydessä välikorvan ja nenänielun välinen paine-ero ei pääse tasoittumaan, ja korva voi olla etenkin laskun yhteydessä hyvin kipeä. Välikorvaan voi kertyä kudosnestettä tai verta, ja tärykalvo saattaa puhjeta. Voi myös olla, että välikorvaan jää lennon jälkeen alipainetta, joka tuntuu tukkoisuutena. Tilanteen laukeamista voidaan nopeuttaa supistavilla nenäsuihkeilla tai tableteilla. Tilanne on kiusallinen, mutta vaaraton, ja sen helpottumista voidaan odotella turvallisesti. Joskus tärykalvo puhkaistaan nopean helpotuksen saamiseksi.

Korvatorven toimintahäiriöt ovat myös tavallinen syy korvan tukkoisuudelle. Korva voi olla tukossa tai äänet kaikuvat päässä. Syynä voi olla joko korvatorven vajaatoiminta, jolloin korvatorvi ei aukea tarkoituksenmukaisesti tai jatkuvasti avoimena oleva korvatorvi. Avoimelle korvatorvelle altistaa nopea painonpudotus. Kun korvatorvi on avoin, lääkäri näkee korvaa tutkittaessa tärykalvon liikkuvan hengityksen tahdissa. Jatkuvasti kiinni olevan korvatorven diagnosointi on joskus hankalaa. Usein tehdään hoitokokeilu puhkaisemalla tärykalvo. Kun tärykalvossa on reikä, korvatorven toimintahäiriöstä aiheutunut tukkoisuus helpottaa.

Joskus korvatorven tukkoisuus aiheutuu nenänielussa olevasta, korvatorven suuta tukkivasta rakenteesta. Massiivinen nenäpolypoosi ja suurentunut kitarisa ovat tavallisimpia syitä. Nenänielussa voi olla myös kasvaimia. Näiden yhteydessä potilailla esiintyy korvan tukkoisuuden lisäksi lähes aina myös nenän tukkoisuutta. Jos tukkoisuuden syy ei selviä korvaan katsomalla, lääkärin on syytä tutkia myös nenänielu joko suun kautta peilaamalla tai nenän kautta tähystämällä. Nenänielun kasvaimet ovat hyvin harvinaisia.

Tukkoisen korvan syy voi olla myös sisäkorvassa, eli simpukassa, tasapainoelimessä tai kuulohermossa. Niiden toimintaa on hankalampi tutkia kuin korvakäytävää tai välikorvaa. Kuulontutkimus on usein hyödyllinen tutkimus, mutta ei aina kerro riittävästi monimutkaisesta ja vaihtelevasta kuulojärjestelmän toiminnasta. Pelkkä kuulonalenema voidaan aistia tukkoisuutena. Muita sisäkorvaperäisiä syitä ovat alkava Meniérèn tauti ja äkillinen kuulonmenetys. Sisäkorvaperäiseen tukkoisuuteen liittyy usein tinnitusta.

Korvan tukkoisuus voi aiheutua myös kuulojärjestelmän ulkopuolisista rakenteista, kuten leukanivelongelmista tai migreenistä.