Äkillisen yskän syitä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehduksia ja ärsytyksiä vastaan. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa. Lapsen yskä johtuu valtaosassa tapauksista flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Tavallisessakin flunssassa lapsilla voi esiintyä "keuhkoputkitulehdusta", joka paranee muun tulehduksen myötä. Muita äkillisen yskän syitä ovat kurkunpäätulehdus ja sivuontelotulehdus sekä keuhkokuume.

Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa. Yskä on usein pahempaa yöaikaan, sillä nenänielusta valuva lima lisää yskimistä.

On tärkeää hahmottaa, että yskä ei yleensä ole merkki keuhkokuumeesta vaan tavallisesta ylähengitystieinfektiosta. Keuhkokuumetta tai muuta vakavampaa tulehdusta tulee epäillä, kun kuumeinen lapsi vaikuttaa kohtuuttoman sairaalta ja väsyneeltä. Yskän lisäksi saattaa myös esiintyä hengitysvaikeuksia.

Erityistapaus on äkisti alkanut voimakas yskä ruokailun tai leikkimisen yhteydessä, mikä herättää epäilyn vierasesineen joutumisesta hengitysteihin ja edellyttää välitöntä hoitoon hakeutumista.

Pitkittyneen yskän syitä

Joskus ongelmana on viikkoja jatkunut yskiminen, jonka tavallisin syy ovat toistuvat, peräkkäiset virusinfektiot. Etenkin päivähoidon aloituksen yhteydessä infektiot seuraavat toisiaan ja peräkkäiset flunssat vaikuttavat helposti samalta taudilta. Useiden hengitystieinfektioiden toipilasvaiheeseen saattaa liittyä viikkojen yskäoire merkkinä keuhkoputkien ärtyvyydestä (hyperreaktiviteetti), joka korjaantuu vähitellen itsestään.

Kouluikäisillä lapsilla syy pitkittyneeseen yskään voi olla infektiopesäke nenän sivuonteloissa. Sivuontelotulehdus ei yleensä vaivaa alle kouluikäisiä lapsia.

Harvinaisempi pitkittyneen yskän syy etenkin kouluikäisillä lapsilla on hinkuyskä, joka rokotetuilla lapsilla ilmenee viikkoja jatkuvina yskänpuuskina. Näiden yhteydessä ei esiinny varsinaista hengityksen hinkumista, mutta puuskat ovat usein poikkeuksellisen voimakkaita.

Pitkittyneen yskän syynä voi myös joskus olla ruokatorven takaisinvirtausongelma eli refluksi, jolloin vatsan sisältöä nousee ruokatorveen ja nieluun, mikä laukaisee yskänrefleksin. Oireet voivat muistuttaa astmaa, ja joskus ongelmat esiintyvätkin yhdessä. Pikkulasten refluksilla on hyvä ennuste ja taipumus parantua iän myötä, eikä tutkimuksia tarvita. Vaikeammissa tapauksissa voidaan suorittaa ruokatorvitutkimuksia (pH-mittaus) lastensairaalassa.

Joskus syy pitkittyneeseen yskään on astma, joka voi ilmetä jatkuvana yskänä ja limaisuutena eikä tyypillistä hengityksen vinkunaa tai selvää hengitysvaikeutta aina kotona todeta. Muutamalla prosentilla 1–3-vuotiaista lapsista esiintyy niin sanottua infektioastmaa, joka aiheuttaa syksyisin ja talvisin viikkojen yskimistä. Kun oireet aina pahenevat tuoreen flunssan myötä, tilannetta saatetaan pitää "tavallisena" keuhkoputkitulehduksena. Lääkäri pystyy kuitenkin kuulemaan stetoskoopilla, kuinka uloshengitys on pidentynyt ja vinkuva. Infektioastmaa potevilla lapsilla hengitettävän astmalääkityksen aloittaminen on tärkeää.

Siitepölyallergisilla lapsilla voi ilmetä kevät- ja kesäaikaan myös pitkittynyttä yskimistä, joka johtuu allergisesta nuhasta ja siihen liittyvästä kurkunpään ärsytyksestä (nk. postnasal drip). Kyse ei tällöin ole astmasta.

Lapsen yskä voi myös olla merkki kemiallisesta ärsytyksestä, kuten tupakansavusta.

Joskus kyse on tapayskästä tai niin sanotusta nykinäoireesta (tic-oireesta), jolloin lievä köhiminen on tapa ja toistuu tietyissä tilanteissa. Tapayskää esiintyy tavallisesti vasta yli 5-vuotiailla. Yskiminen ei tällöin vaivaa nukkuessa, ja sillä on taipumus parantua ajan myötä. Diagnoosi perustuu lähinnä muiden syiden poissuljentaan.

Milloin hoitoon?

Flunssaan liittyvää yskää voi rauhassa seurata pari viikkoa, sillä se paranee ilman toimenpiteitä.

Jos herää epäily hengitysvaikeudesta tai keuhkokuumeesta, on syytä hakeutua hoitoon.

Pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli kuukauden jatkunutta yskää, jonka selvittely on usein paikallaan, kuten edellä on esitetty.

Epäiltäessä vierasesineen (lelu, hedelmien siemenet jne.) joutumista hengitysteihin tulee aina hakeutua hoitoon saman tien. Lapsi tulee tällöin kuljettaa pystyasennossa.

Lapsen yskän itsehoito

Yskänlääkkeet eivät ole tehokkaita yskän hillitsemisessä, eikä yskänlääkkeiden käyttöä lapsilla nykyään suositella. Tämä koskee sekä ilman reseptiä saatavia valmisteita että lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä. Viimeaikaisten tutkimusten valossa myöskään höyryhengityksestä tai ilman kostuttamisesta ei ole niin suurta hyötyä kuin aiemmin ajateltiin.

Hunajan sisältämä suuri sokeripitoisuus voi auttaa nielun yskänrefleksin rauhoittamisessa, ja hunajan tilapäisestä käytöstä (2 teelusikallista iltaisin) voi olla apua. Hunajaa ei kuitenkaan suositella alle 1-vuotiaille.

Mikäli lapsella on aikaisemmin todettu astma tai infektioon liittyvä astma ja siihen on määrätty lääkitys, on lääkitystä tärkeää käyttää ohjeiden mukaisesti ja säännöllisesti myös kotona.