Lapsen yskän syynä on yleensä virusperäinen hengitystieinfektio, joka paranee parissa viikossa ilman hoitoa. Tilastojen mukaan puolella lapsista yskä paranee 10 päivässä ja valtaosalla (90 %) runsaassa kolmessa viikossa. Jos lapsen yskään liittyy hengenahdistusta, tulee lääkäriin kuitenkin ottaa yhteyttä. Erityistapaus on äkisti alkanut voimakas yskä ruokailun yhteydessä tai lasten leikkiessä, mikä herättää epäilyn vierasesineen joutumisesta hengitysteihin ja vaatii välittömän hoitoon hakeutumisen. Myös useita viikkoja jatkuneeseen yskään on syytä hakea neuvoja, sillä yskiminen ei ole kenellekään "normaalia".

Hengitystieinfektiot

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa. Lapsen yskä johtuu aivan valtaosassa flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Tavallisessakin flunssassa lapsilla voi esiintyä ”keuhkoputkentulehdusta ”, joka paranee muun tulehduksen myötä. Muita syitä ovat kurkunpäätulehdus, nielutulehdus, välikorva- ja sivuontelotulehdus sekä keuhkokuume. Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa. Tärkeätä on oivaltaa, että yskä ei yleensä ole merkki keuhkokuumeesta tai keuhkoputkentulehduksesta vaan ylähengitystieinfektiosta. Yskä on usein pahempaa yöaikaan, sillä nenänielusta valuva lima lisää yskimistä.

Pitkittynyt yskä

Joskus ongelmana on viikkoja jatkunut yskiminen, jonka tavallisin syy ovat toistuvat virusinfektiot. Etenkin päivähoidon aloituksen yhteydessä infektio seuraa toistaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat samalta taudilta. Useiden hengitystieinfektioiden toipilasvaiheeseen saattaa liittyä viikkojen yskäoire merkkinä keuhkoputkien ärtyvyydestä (hyperreaktiviteetti), joka korjaantuu vähitellen itsestään.

Toinen syy pitkittyneeseen yskään on infektiopesäke korvassa tai nenän sivuonteloissa. Piilevä korvatulehdus onkin pienillä lapsilla melko yleinen yskän syy, samoin kuin sivuontelotulehdus kouluikäisillä. Kolmas syy etenkin kouluikäisillä lapsilla on hinkuyskä, joka rokotetuilla lapsilla ilmenee viikkoja jatkuvina yskänpuuskina. Niiden yhteydessä ei ole varsinaista hengityksen hinkumista, mutta puuskat ovat usein poikkeuksellisen voimakkaita. Myös mykoplasma- tai klamydiainfektio voi aiheuttaa viikkojakin jatkuvan yskän etenkin koulu- ja nuorisoikäisillä. Niiden varmentaminen laboratoriokokein on usein haastavaa.

Pitkittyneen yskän syynä voi olla myös ruokatorven takaisinvirtausongelma eli refluksi, jolloin vatsan sisältöä nousee ruokatorveen ja nieluun, mikä laukaisee yskärefleksin. Tilanne voi muistuttaa astmaa, ja joskus ongelmat esiintyvät yhdessä. Pikkulasten refluksilla on taipumus parantua iän myötä, eikä tutkimuksia välttämättä tarvita. Voidaan myös tehdä lääkehoitokokeilu. Vaikeammassa tilanteessa voidaan suorittaa ruokatorvitutkimuksia (pH-mittaus, koepala) lastensairaalassa.

Viides syy pitkittyneeseen yskään on astma, joka voi ilmetä jatkuvana yskänä ja limaisuutena ilman tyypillistä hengityksen vinkunaa tai hengitysvaikeutta. Muutamalla prosentilla 1–3-vuotiaista lapsista esiintyy ns. infektioastmaa, joka aiheuttaa syksyisin ja talvisin viikkojen yskimistä. Kun oireet aina pahenevat tuoreen flunssan myötä, tilannetta saatetaan pitää ”tavallisena” keuhkoputkitulehduksena. Infektioastmaa potevilla lapsilla hengitettävän astmalääkityksen aloittaminen joiksikin viikoiksi on kuitenkin tärkeätä.

Siitepölyallergisilla lapsilla voi kevät- ja kesäaikaan ilmetä myös pitkittynyttä yskimistä, joka johtuu allergisesta nuhasta ja siihen liittyvästä kurkunpään ärsytyksestä (nk. postnasal drip). Kyse ei tällöin ole astmasta, vaikka yskiminen onkin allergiapohjaista. Lapsen yskä voi myös olla merkki kemiallisesta ärsytyksestä, kuten tupakansavusta. Harvemmin kyse on tapayskästä tai ns. nykinäoireesta (tic-oireesta), jolloin lievä köhiminen on tapa ja toistuu tietyissä tilanteissa. Tapayskää esiintyy tavallisesti vasta yli 5-vuotiailla. Yskiminen ei vaivaa nukkuessa, ja sillä on taipumus parantua ajan myötä. Diagnoosi perustuu lähinnä muiden syiden poissuljentaan.

Joskus harvoin yskimisen syynä voi olla ns. herkästi ärtynyt kurkunpää, jolloin lapsella esiintyy myös palan tunnetta kurkussa.

Milloin hoitoon?

Flunssaan liittyvää yskää voi rauhassa seurata pari viikkoa, sillä valtaosin se paranee ilman toimenpiteitä. Jos herää epäily korvatulehduksesta, hengitysvaikeudesta tai keuhkokuumeesta, on syytä lähteä hoitoon. Pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli 6−8 viikkoa jatkunutta yskää, jonka selvittely on usein paikallaan, kuten edellä on esitetty. Epäiltäessä vierasesineen (lelu, hedelmien siemenet jne.) joutumista hengitysteihin tulee aina hakeutua hoitoon saman tien. Lapsi tulee tällöin kuljettaa pystyasennossa.

Itsehoito

Yskänlääkkeet eivät ole tehokkaita hillitsemään yskimistä, ja yskänlääkkeiden käytöstä lapsilla käsitykset vaihtelevat. Tehtyjen tutkimusten perusteella yskänlääkkeiden teho on parhaimmillaankin vähäinen. Näin on asianlaita sekä ilman reseptiä saatavien valmisteiden että lääkärin määräämien reseptilääkkeidenkin kohdalla. Viimeaikaisten tutkimusten valossa myöskään höyryhengityksestä tai ilman kostuttamisesta ei ole niin suurta hyötyä kuin aiemmin ajateltiin. Hunajan sisältämä suuri sokeripitoisuus voi rauhoittaa nielun yskärefleksiä, ja hunajan tilapäisestä käytöstä (2 teelusikallista iltaisin) on myönteisiä kokemuksia. Hunajaa ei kuitenkaan suositella alle 1-vuotiaille. Astmaperäiseen yskään on sen sijaan saatavilla tehokkaita lääkkeitä, joita tulee ilman muuta käyttää niillä lapsilla, joilla infektio laukaisee pitkittyneen yskän ja räkäisyyden (infektioastma).

Kirjallisuutta

  1. Dunder T, Pelkonen A. Kouluikäisen astma. Kirjassa: Lasten allergiset sairaudet. Suomen lastenlääkäriyhdistys 2009.
  2. Korppi M, Tapiainen T. Lasten kurkunpäätulehdus. Duodecim 2015;131:157-161
  3. Toppila-Salmi S, Kiljander T, Karvonen AL, Kajosaari M, Kleemola L, Airola S, Joki-Erkkilä VP. Ylähengitystiesairaudet ovat usein pitkittyneen yskän taustalla – mutta harvoin yksin. Suomen Lääkärilehti 2006;61(49-50):5166-70.
  4. Mäkelä M. Lapsen pitkittynyt yskä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.8.2018.