Maitohormoni eli prolaktiini on yksi aivolisäkkeen hormoneista. Aivolisäke on pieni, herneen kokoinen, hormoneja tuottava rauhanen aivojen alla keskellä päätä (kuva ). Prolaktiinin tärkein tehtävä on nimensä mukaisesti maidonerityksen käynnistäminen ja ylläpito synnytyksen jälkeen.
Aivolisäke. Aivolisäke on lukuisia hormoneja tuottava rauhanen, joka sijaitsee pienessä luukuopassa keskellä päätä aivojen alla. Rauhanen painaa vain runsaat puoli grammaa.
Maitohormonia tuottavaa rauhaskasvainta kutsutaan prolaktinoomaksi. Se on yleisin aivolisäkkeen kasvaimista. Sitä todetaan naisilla useammin kuin miehillä. Prolaktinooma on solukuvaltaan aina hyvänlaatuinen eli se ei ole syöpää.
Prolaktinooma erittää liikaa maitohormonia, joka aiheuttaa suurimman osan oireista. Kasvaimet ovat yleensä pieniä, kooltaan alle senttimetrin, ja tällöin muita oireita ei esiinny. Jos kasvain on suuri, se painaa ympäröiviä kudoksia, mikä voi aiheuttaa aivolisäkkeen vajaatoimintaa ja näköhäiriöitä.
Maitohormonin liikatuotannon syyt
Maitohormonin pitoisuus voi olla koholla monesta muustakin syystä kuin kasvaimesta johtuen. Usein huomattavan korkeat pitoisuudet johdattavat epäilemään kasvainta.
Fysiologisia syitä maitohormonin pitoisuuden suurenemiselle ovat raskauden ja imetyksen lisäksi rintojen koskettelu ja fyysinen rasitus. Veren maitohormonin pitoisuus voi suurentua myös joidenkin lääkkeiden, etenkin psyykenlääkkeiden, käytön yhteydessä. Muita mahdollisia syitä ovat kilpirauhasen voimakas vajaatoiminta ja jotkin aivojen alueen vammat.
Syytä prolaktinooman syntyyn ei tiedetä. Maitohormonin liikatuotanto johtuu siitä, että kasvain koostuu maitohormonia tuottavista soluista. Prolaktiinipitoisuus kertoo jo paljon mahdollisen kasvaimen koosta. Mitä suurempi kasvain on, sitä korkeampi on prolaktiinipitoisuus.
Prolaktinooman oireet
Naisille liiallinen maitohormonin määrä veressä aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, lapsettomuutta ja maitovuotoa rinnoista. Myös seksuaalinen halukkuus voi heikentyä. Oireet kehittyvät hitaasti kuukausien kuluessa.
Miehillä maitohormonin liikatuoton seurauksina esiintyy impotenssia ja seksuaalisen halukkuuden heikentymistä.
Naisille ennen vaihdevuosien alkamista kuukautishäiriöiden ja maitovuodon vuoksi tehdyt tutkimukset yleensä paljastavat prolaktinooman varsin aikaisessa vaiheessa. Siksi heillä kasvain on useimmiten pieni (alle 1cm), jolloin siihen ei liity muita oireita. Miehillä oireet ovat epämääräisempiä, minkä vuoksi heillä kasvain on usein ehtinyt suuremmaksi ennen toteamista. Tällöin siihen voi usein liittyä päänsärkyä ja jopa näön heikkenemistä.
Prolaktinooman toteaminen
Kun epäily viriää, maitohormonin liikatuotanto voidaan todeta mittaamalla sen pitoisuus verestä. Jos se todetaan suurentuneeksi, aivolisäkkeen magneettikuvauksella vaoidaan tutkia kasvaimen koko ja sijainti aivolisäkkeessä. Tarvittaessa selvitetään muita suurentuneen maitohormonin pitoisuuden syitä.
Prolaktinooman hoito
Pienet kasvaimet hoidetaan prolaktiinin eritystä vähentävällä lääkkeellä. Tavallisesti käytetään kerran viikossa annosteltua kabergoliini-lääkettä tabletteina. Lääkkeet vähentävät tehokkaasti veren maitohormonin pitoisuutta ja pienentävät myös aivolisäkkeen kasvainta. Lääkettä käytetään muutama vuosi, ja sen jälkeen tarkistetaan tilanne. Jos maitohormonin liikaeritys jatkuu, lääkitys aloitetaan uudestaan.
Jos lääkehoito ei tehoa riittävästi, pieni kasvain voidaan hoitaa leikkauksella. Myös isommissa kasvaimissa (yli 1 cm) lääkehoito on ensisijainen hoito, jolla kasvaimen kokoa saadaan usein pienemmäksi. Tarvittaessa edetään leikkaushoitoon. Leikkauksessa kasvain pyritään poistamaan mahdollisimman tarkasti. Jos kasvainkudosta jää, sitä hoidetaan vuosia jatkuvalla lääkehoidolla. Joskus isojen kasvainten hoitoa joudutaan täydentämään sädehoidolla.
Lisätietoa prolaktinoomasta
Suomen Endokrinologiyhdistyksen artikkeli Prolaktinooma.
Kirjallisuutta
- Metso S. Aivolisäkekasvaimet. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 23.5.2022
- Kauppinen-Mäkelin R. Hyperprolaktinemia ja prolaktinooma. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L , toim. Endokrinologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009.
