Aivolisäkkeen hormonit

• Kasvuhormoni säätelee kasvua. Lapsella sen puute johtaa lyhytkasvuisuuteen. Aikuisella kasvuhormonin puute ei usein aiheuta mitään oireita, mutta siihen liittyy aineenvaihdunnan häiriöitä.
• TSH (tyreotropiini) säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
• ACTH (kortikotropiini) säätelee lisämunuaisen toimintaa. Sen puutos johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan.
• Maitohormoni (prolaktiini) säätelee maidoneritystä imetyksen aikana.
• LH (luteinisoiva hormoni) ja FSH (follikkeleita stimuloiva hormoni) säätelevät sukuhormonien ja sukusolujen tuotantoa miehellä kiveksissä ja naisella munasarjoissa. Näiden puute aiheuttaa lapsettomuutta ja häiriöitä sukupuolitoiminnoissa.
• Vesihormoni (ADH, antidiureettinen hormoni) säätelee veden erittymistä munuaisissa. Sen puute johtaa vesitystautiin.
• Oksitosiini osallistuu synnytyksen käynnistymiseen ja imettämisen säätelyyn.

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan syyt

Aivolisäkkeen vajaatoiminta on harvinainen tila.

Yleisin syy vajaatoimintaan on aivolisäkkeen kasvain. Kasvain tuhoaa laajentuessaan aivolisäkkeen normaaleja kudoksia tai kasvaimen poiston yhteydessä ne vahingoittuvat. Harvinaisia vajaatoiminnan syitä ovat joskus synnytykseen liittyvä elimistön stressi, aivolisäkkeen seudun tulehduksellinen sairaus tai kallovamma.

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan oireet

Useimmiten vajaatoiminnan oireet kehittyvät hitaasti kuukausien aikana. Vajaatoiminnassa häiriöitä voi esiintyä yhdessä, muutamassa tai kaikissa hormoneissa. Siksi vajaatoiminnan oireet vaihtelevat paljon.

ACTH:n puute johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan, jonka pääoireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. TSH:n puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, jossa oireina ovat väsymys, viluisuus ja painonnousu.

Sukuhormoneja säätelevien hormonien (LH ja FSH) puute aiheuttaa naisille kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta, miehillä sukuvietti heikkenee ja ilmaantuu impotenssia ja hedelmättömyyttä. Maitohormonin puute ei aiheuta miehille mitään oireita. Naisilla maitohormonin puute estää maidonerityksen käynnistymisen.

Kasvuhormonin puute aiheuttaa aikuisille veren rasvojen häiriöitä, luun kalkkikatoa ja usein lihastoiminnan heikkenemistä ja väsymystä. Lapsilla ilman hoitoa seurauksena on huomattava lyhytkasvuisuus.

Vesihormonin puute johtaa veden menetykseen virtsan mukana ja suuriin virtsamääriin. Siihen liittyvät janon tunne ja tarve juoda suuria määriä vettä (ks. Vesitystauti (diabetes insipidus)).

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan hoito

Hoidon suunnittelee hormonisairauksien hoitoon erikoistunut lääkäri (endokrinologi). Hoitona käytetään hormonivalmisteita sen mukaan, mitä hormonipuutoksia esiintyy.

Lisämunuaisen vajaatoimintaa hoidetaan hydrokortisonilla. Annos säädetään vastaamaan normaalia hormonituotantoa (15–20 mg/vrk) eikä siihen oikein annosteltuna liity haittoja. Hormonia tulee käyttää 2–3 kertaa päivässä. Sen annosta lisätään kuumetautien ja muiden elimistöä rasittavien sairauksien yhteydessä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan tavalliseen tapaan kilpirauhashormonilla (tyroksiini).

Sukuhormoneja säätelevien hormonien puutteeseen käytetään naisille estrogeenia ja keltarauhashormonia. Miehet käyttävät testosteronia, tavallisesti geelinä päivittäin tai pistoksina lihakseen. Hormonihoidot korjaavat hyvin sukupuolitoiminnot, mutta lapsen saanti ei niiden avulla onnistu. Siihen tarvitaan monimutkaisempaa hoitoa, sekä LH- että FSH-pistoshoitoja tai muita lääkkeitä.

Vesihormonin puutteessa käytetään synteettistä vesihormonia (Minirin^®), joka otetaan nenäsuihkeena tai tabletteina (ks. Hypernatremia (kohonnut veren natrium)).

Kasvuhormonin puutetta ei aikuisella välttämättä tarvitse korvata, jos vointi on hyvä muiden hormonipuutosten korjauksen jälkeen. Jos puute aiheuttaa haitallisia oireita, korvaushoitoa voidaan käyttää. Lapsille hormonihoito on aina aiheellinen pituuskasvun takaamiseksi. Hormoni pistetään ihon alle iltaisin.

SOS-passi

Lisämunuaisen vajaatoimintaa sairastavan potilaan tulee kantaa mukanaan SOS-passia, jossa kerrotaan säännöllisen hydrokortisonin tarpeesta. Onnettomuuden tai äkillisen vaikean sairauden kohdatessa elimistö tarvitsee hydrokortisonia tavallista enemmän. SOS-passilla varmistetaan, että elintärkeää hydrokortisonia annetaan riittävästi, vaikka potilas ei pysty kertomaan sairaudestaan.