Kofeiini on kahvissa ja joissakin muissa kasveissa esiintyvä kemiallinen yhdiste, joka vaikuttaa ihmisen keskushermostoon. Kemialliselta nimeltään se on 1,3,7-trimetyyliksantiini.

Kofeiinin lähteet

Kahvin lisäksi kofeiinia on luonnollisena aineosana muun muassa teelehdissä, kaakaopavuissa, guaranapuun siemenissä ja kolapuun pähkinöissä. Näitä kasvinosia on käytetty satoja vuosia virkistävien juomien valmistamiseen. Nykyään kofeiinia on lisätty elintarvikkeisiin, kuten kola- ja energiajuomiin. Elintarvikkeiden keskimääräisiä kofeiinimääriä on esitetty taulukossa Elintarvikkeiden keskimääräisiä kofeiinimääriä.

Taulukko 1. Elintarvikkeiden keskimääräisiä kofeiinimääriä. Lähde:Ruokavirasto.
Kuppi (1,25 dl) kahvia 56–100 mg
Muki (2 dl) kahvia 90–160 mg
Muki (2 dl) teetä 34 mg
0,5 l pullo kolajuomaa 55 mg
1,5 l pullo kolajuomaa 165 mg
0,25 l tölkki energiajuomaa 80 mg
0,33 l tölkki energiajuomaa 106 mg
0,5 l pullo energiajuomaa 160 mg
100 g maitosuklaata 17 mg
100 g tummaa suklaata 55 mg

Kahvissa kofeiinipitoisuus vaihtelee kahvilaadun, paahdon asteen, vahvuuden ja juomatyypin mukaan. Eri energiajuomat sisältävät eri määriä kofeiinia, ja määrän voi tarkistaa pakkausmerkinnöistä. Markkinoilla on muitakin kofeiinia sisältäviä tuotteita, kuten purukumeja, pastilleja ja patukoita.

Apteekissa itsehoitovalmisteina myytävät särky- ja kuumelääkkeet saattavat sisältää kofeiinia. Finrexin®-jauhevalmisteiden maksimivuorokausiannos sisältää 120 milligrammaa (mg) kofeiinia, Panadol Coffein®- ja Paramax Comp®-tablettien 195 mg ja Treo®-poretabletin 300 mg. Nämä valmisteet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Kofeiinia voidaan antaa sairaalassa keskosille parantamaan hengitystä. Muuten kofeiinilla ei ole lääkkeellistä käyttöä.

Myös elintarvikkeiksi luokiteltavat ravintolisät saattavat sisältää kofeiinia. Apteekissa myydään kofeiinitabletteja, joiden vahvuus on 100 mg. Julkaisujen perusteella joissakin ravintolisäkapseleissa on ollut muiden ainesosien lisäksi 300 mg kofeiinia yhdessä kapselissa.

Uusin ilmiö kofeiinia sisältävien valmisteiden joukossa ovat kofeiinipussit ("energiapussit", "energianuuska"). Pussi asetetaan suun limakalvolle huulen alle. Kofeiinipussissa voi olla 100 mg kofeiinia.

Kun miettii omalla kohdallaan kofeiinin mahdollisia hyötyjä ja haittoja, kannattaa laskea yhteen kaikista eri lähteistä saadun kofeiinin määrä. Etenkin ravintolisien ja kofeiinipussien kohdalla kannattaa tutustua tarkasti ainesosaluetteloon.

Kofeiinin vaikutukset

Kofeiinin vaikutukset ilmaantuvat nopeasti, sillä se imeytyy ripeästi ruoansulatuskanavasta vereen. Maksimivaikutus on nähtävissä jo puolen tunnin kuluttua. Kofeiinipusseista kofeiini imeytynee nopeammin kuin niellystä valmisteesta. Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu noin 5 tunnissa. Kofeiini poistuu virtsan mukana.

Kofeiinin aineenvaihduntaan elimistössä osallistuu CYP1A2-entsyymi. Kofeiini myös estää tämän entsyymin toimintaa. Näin ollen huomattavat muutokset kofeiinin saannissa voivat vaikuttaa CYP1A2-entsyymin välityksellä hajoavien lääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä. Tupakointi puolestaan voimistaa CYP1A2-entsyymin toimintaa, jolloin kofeiini hajoaa nopeammin.

Adenosiinin määrän lisääntyminen tietyillä aivoalueilla edistää nukahtamista. Kofeiini estää adenosiinireseptorien toimintaa. Tästä seuraa kofeiinin piristävä vaikutus.

Vuorotyöläisillä ja muista syistä väsyneillä ihmisillä kofeiini voi parantaa tarkkaavaisuutta ja vähentää ajovirheitä. Sopivina annoksina oikein ajoitettu kofeiini voi parantaa kofeiiniin tottuneen urheilijan suorituksia.

Lähes kaikki suomalaiset saavat päivittäin kofeiinia kahvista, teestä ja muista juomista. Monille siitä saattaa olla pientä hyötyä, eikä suurimmalle osalle kohtuullisista kofeiinimääristä ole merkittävää haittaa. Terveellä aikuisella kofeiinin saantiin kerta-annoksiin 200 mg:aan saakka tai vuorokausiannoksiin 400 mg:aan saakka ei liity turvallisuushuolia.

Kofeiinin vaikutukset riippuvat ihmisen koosta. Lasten ja nuorten kofeiinin turvallisesta saannista ei ole riittävästi tietoja, jotta heille voitaisiin antaa turvallisen saannin arvoja. Raja-arvona on pidetty korkeintaan 3 mg kofeiinia painokiloa kohden vuorokaudessa.

Kehittyvä sikiö ei pysty käsittelemään normaalisti kofeiinia. Siksi odottavien äitien kofeiinin saannin tulisi olla alle 200 milligrammaa vuorokaudessa. Imetyksen aikana kofeiinin nauttimiseen 200 mg:aan saakka ei liity turvallisuushuolia rintaruokitun lapsen kannalta.

Kofeiinin haittavaikutukset

Kofeiiniin liittyy runsaasti käytettynä haittavaikutuksia. Keskushermostoa kiihottavan vaikutuksen vuoksi kofeiini vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunta. Vaikutuksessa uneen on selviä perinnöllisiä eroja. Yksittäiset 100 mg:n kerta-annokset etenkin lähellä nukkumaanmenoaikaa nautittuina voivat vaikuttaa haitallisesti unen saantiin tai unen pituuteen.

Suuret kofeiiniannokset voivat aiheuttaa mahaärsytystä, päänsärkyä, vapinaa, levottomuutta ja sydämentykytyksiä. Runsas säännöllinen kofeiinin saanti johtaa kofeiiniriippuvuuteen, ja suuret määrät aiheuttavat kofeiinimyrkytyksen.

Kofeiiniriippuvuus

Kofeiiniriippuvuudesta puhutaan silloin, kun kofeiinin saannin lopettaminen aiheuttaa lopettamis- eli vieroitusoireita. Näitä ovat päänsärky, vetämättömyys, väsymys ja alakuloinen mieliala. Kofeiiniriippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä.

Mitä enemmän kofeiinia nautitaan säännöllisesti, sitä herkemmin äkillinen lopettaminen aiheuttaa oireita. Kofeiinin saannin loppuessa lopettamis- eli vieroitusoireet alkavat 12–24 tunnin kuluessa ja ovat voimakkaimmillaan 24–48 tunnin kuluttua. Oireet kestävät useita päiviä, ja niistä lievä väsymys jatkuu pisimpään.

Kofeiinimyrkytys

Kofeiinimyrkytyksen oireita esiintyy silloin, kun veren kofeiinipitoisuus kasvaa suureksi. Oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys ja hermostuneisuus. Vaikeassa myrkytyksessä ilmaantuu kouristuksia ja sydämen rytmihäiriöitä.

Myrkytysoireita tulee useimmille henkilöille, kun kofeiiniannos on noin 20 mg painokiloa kohden. Kofeiinitabletit, kofeiinijauheet ja energiajuomat ovat nykyään huomattavia kofeiinimyrkytysten aiheuttajia. Jos epäillään kofeiinimyrkytystä, toimitetaan henkilö viiveettä hoitoon.

Kirjallisuutta

  1. O'Dowd A. Sixty seconds on… caffeine pouhces. BMJ 2025;390:r1712.
  2. Silva H, Del Coso J, Pickering C, ym. Caffeine and sports performance: the conflict between caffeine intake to enhance performance and avoiding caffeine to ensure sleep quality. Sports Med 2025;55(7):1579–92.
  3. Uehlein S, Dechant K, Stahl K, ym. Caffeine intoxication. An analysis of published case reports, 1883–2023. Dtsch Arztebl Int 2025;122(19):523–8.
  4. Veja-Muñoz A, Contreras-Barraza N, Salazar-Sepúlveda G, ym. Caffeine placebo effect in sport and exercise: A systematic review. Nutrients 2024;16(18):3219.
  5. Korpi EA, Linden AM. Kofeiini. Kirjassa: Ruskoaho H, Hakkola J, Kantele A, ym. toim. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2024.
  6. Ruokaviraston kotisivut. Energiajuomat
  7. Ruokaviraston kotisivut. Turvallisen käytön ohjeet/Ravintolisät
  8. Kalliokoski A, Saastamoinen P, Hakaste L, ym. Ravintolisistä sairaalareissu. Suom Lääkäril 2017;72:122–6.
  9. EFSA (European Food Safety Authority). Scientific opinion on the safety of caffeine. 27.5.2015.
  10. Tanskanen A. Kahvi, kofeiini ja mielenterveys. Duodecim 1997;113:191–6.