Kaihissa silmän mykiö eli silmän linssi on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Kaihi hoidetaan kaihileikkauksella. Silmälääkärin suorittamassa leikkauksessa silmän mykiö poistetaan ja tilalle asetetaan keinotekoinen linssi, ns. tekomykiö (IOL eli intraocular lens).

Yleisyys

Vuonna 2014 Suomessa tehtiin yli 40 000 kaihileikkausta julkisissa sairaaloissa. Yksityissairaaloissa tehtiin yli 8 500 leikkausta. Suurten ikäluokkien vanhetessa leikkausten määrä kasvaa huomattavasti.

Kaihileikkaukseen lähettäminen

Lääkäri voi tehdä lähetteen kaihileikkaukseen. Julkisessa terveydenhuollossa leikkauskriteerit täyttyvät, jos potilaan paremman silmän näkökyky parhaalla silmälasikorjauksella on 0,5 tai heikompi. Lähetekriteerit täyttyvät myös, jos näkökyky huonommin näkevässä silmässä on 0,3 tai heikompi, vaikka toinen silmä näkisikin paremmin kuin 0,5. Silmälääkärin suorittamaa esitarkastusta varten tulee mukaan ottaa vanhat silmälasireseptit sekä uusimmat silmälasit (vaikkei niitä enää käyttäisikään). Tämä auttaa silmään asetettavan keinolinssin valinnassa.

Kaihileikkausta edeltävä lääkitys

Ennen kaihileikkausta ei nykyisin pääsääntöisesti käytetä antibioottitippoja. Silmälääkäri voi joissakin tapauksissa suositella käytettäväksi tulehdusta lievittäviä eli anti-inflammatorisia tippoja (ns. NSAID-tippoja) muutamien päivien ajan ennen leikkausta.

Jos käytössä on verta ohentava lääkitys, sen käyttöä jatketaan yleensä normaalisti perustauti huomioiden. Tieto verenohennuslääkityksestä on tärkeää merkitä leikkauslähetteeseen. Verta ohentavan Marevan®-lääkityksen takia tutkitaan leikkausta edeltävästi veren hyytymisaikaa kuvaava arvo (INR-arvo).

Kaihileikkauslähetteeseen on tärkeää kirjata myös, jos potilas on käyttänyt aiemmin tai käyttää eturauhasen liikakasvun lääkehoitoa. Tämä lääkehoito voi aiheuttaa silmän värikalvon (silmän värillinen osa mustuaisen ympärillä) lepattamista leikkauksessa. Tätä tilaa kutsutaan ns. floppy iris -oireyhtymäksi. Kun lääkitys on ennakkoon tiedossa, tiedetään leikkausta suunniteltaessa varautua tähän.

Kaihileikkauksen kulku

Kaihileikkaukseen mennessä tulee varautua siihen, että leikkausta edeltävät esivalmistelut vievät oman aikansa. Leikkauksen alussa silmä ja silmänympäristö puhdistetaan huolellisesti. Leikkausasento pyritään saamaan potilaalle mukavaksi. Kasvojen alue peitetään leikkausliinojen avulla ja ripset suojataan sivuun tarrakelmulla.

Leikkaus tehdään useimmiten paikallispuudutuksessa, jolloin potilas on hereillä leikkauksen aikana. Jotta silmä pysyisi hyvin auki, siihen laitetaan leikkauksen ajaksi luomituki, joten silmän auki pysymisestä ei tarvitse kantaa huolta.

Silmä puudutetaan huolellisesti, ja useimmiten leikkaus on kivuton. Jos silmä todetaan ennen leikkausta vilkkaasti liikkuvaksi, voidaan antaa laajempi puudutus, joka rentouttaa leikkauksen ajaksi silmää liikuttavien lihasten toimintaa. Jos ennen leikkausta silmän takaosa puudutetaan ns. retrobulbaaripuudutuksella, näkökyky on merkittävästi alentunut niin kauan kuin puudutus vaikuttaa.

Leikkauksen alkuvaiheessa näkyy kirkas valo, johon leikkaava kirurgi pyytää potilasta kohdistamaan katsettaan. Leikkauksen edetessä valo voi sumentua ja valot voivat myös liikkua. Potilas voi leikkauksen aikana pitää mielessään ajatusta, että pyrkii pitämään katsetta kohdistettuna suoraan eteenpäin siihen suuntaan, jossa valo leikkauksen alkuvaiheessa oli.

Leikkauksen aikana potilaan tulee välttää äkkinäisiä liikkeitä. Jos leikkauksen aikana alkaa yskittämään, tästä tulee ilmoittaa varovasti noudattaen leikkaavan lääkärin ennakkoon antamia ohjeita. Näin leikkaus voidaan turvallisesti keskeyttää mahdollisen yskimisen ajaksi.

Leikkauksessa tehdään puudutuksessa useimmiten kaksi pientä aukkoa silmän sarveiskalvolle. Toinen on yleensä alle 3 mm:n kokoinen ja toinen tätä pienempi. Leikkaus tehdään toisen viillon kautta erityisellä ultraäänilaitteella. Toisen, pienemmän viillon kautta avustetaan leikkausta apuinstrumenteilla. Ultraäänilaitteessa kärkiosa värähtelee nopealla taajuudella, ja sen avulla mykiö pilkotaan ja poistetaan. Tilalle asetetaan pieni keinomykiö eli keinolinssi. Jos linssin paikkaa halutaan vielä vaihtaa tai jos silmään jää kaihimateriaalia, saatetaan tarvita toinen leikkaus muutaman viikon sisällä, ja väliaikana näkö on sumea. Useimmiten kuitenkin yksi leikkaus silmää kohti riittää.

Jos silmälääkäri toteaa esitarkastuksessa mykiön ympärillä sijaitsevassa kapselipussissa hilsemäiseltä näyttävää muutosta, on kyseessä valehilsetystauti (ns. pseudoeksfoliaatio). Tällöin kapselipussi on tavallista hauraampi ja leikkauksen yhteydessä linssi saatetaan joutua laittamaan hivenen tavanomaisesta poikkeavaan sijaintiin. Joskus joudutaan myös varautumaan toiseen leikkaukseen linssin paikalleen saattamiseksi, jos kapselipussin hauraus tekee leikkauksesta tavanomaista haasteellisemman.

Hoito kaihileikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen tulee noudattaa huolellisesti leikkaavasta yksiköstä annettuja ohjeita silmätippojen ja pesujen suhteen.

Jos leikkauksen jälkeen ensin hyvin nähnyt silmä sumeutuu tai siihen tulee rähmintää, punoitusta, kipua tai paineen tunnetta, kannattaa ottaa puhelimitse yhteyttä leikanneeseen yksikköön nopealla aikataululla.

Lääkitys

Kaihileikkauksen jälkeen käytetään usein 2–3 viikon ajan antimikrobi-kortikosteroiditippoja. Diabetesta sairastavat käyttävät usein lisäksi tulehduskipulääketippoja (ns. NSAID-tippoja) 2 viikon ajan. Jos potilaalla on glaukooma, annetaan kaihileikkauksen jälkeen usein ylimääräisiä painetta alentavia tippoja 2–3 vuorokauden ajan. Lisäksi voidaan harkita annettavaksi suun kautta otettavia painetta alentavia lääkkeitä painepiikin ehkäisemiseksi.

Sairausloma

Leikkauksen jälkeen harkitaan sairauslomaa, jonka pituus on joistakin päivistä neljään viikkoon.

Silmälasimääritys

Silmälasimääritys tehdään yleensä 4–8 viikon kuluttua kaihileikkauksesta, jolloin leikkauksessa asetettu tekomykiö on yleensä asettunut lopullisesti paikalleen ja kiinnittynyt ympäröiviin rakenteisiin.

Kirjallisuutta

  1. Moilanen J. Kaihin tunnistaminen ja kaihileikkauslähetteen tekeminen. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen N, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018, s. 90–92.
  2. Moilanen J, Seppänen M. Kaihileikkauksen kulku. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen N, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018, s. 103–105.