Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanissa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta löytyy THL:n sivuilta: .

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Itämisaika tartunnasta oireiden tai jatkotartuttavuuden alkuun vaihtelee 1-14 vuorokauteen. Pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava, sairaalahoitoon johtava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on Suomessa kuollut alle 1 % sairastuneista (Lähde THL:n sivu varmistetut koronatapaukset Suomessa 29.12.2021). Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on ollut epidemian alusta 2.0 % (Lähde: WHO tilannekatsaus 29.12.2021). Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista on 40–70-vuotiaita ollut noin 30 % ja 20–40-vuotiaita samoin lähes 40 %. Yli 70-vuotiaita on ollut alle 5 % ja alle 20-vuotiaita lähes 30 %. Rokotukset ovat vähentäneet tartuntoja erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä.

Lasten oireet ovat yleensä lieviä. Raskaana olleet koronavirusinfektioon sairastuneet, joutuvat turvautumaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon jonkin verran useammin kuin ei raskaana olevat samanikäiset naiset. Näyttää kuitenkin siltä, että raskaus ei lisää infektioon kuolleisuutta. Raskaana olevien taudinkuva ei poikkea muiden sairastuneiden taudista. Loppuraskaudessa saatu infektio ei aiheuta yleensä sikiön sairastumista.

Pandemian aikana koronaviruksen perimässä on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet infektion leviämisnopeuteen tai taudinkuvaan. Syksyllä 2020 Englannissa on yleistynyt ns. UK-variantti. jonka aiheuttama infektio näyttäisi samanlaiselta kuin alkuperäisenkin viruksen aiheuttama infektio. Tämä ns. UK-variantti virus tarttuu herkemmin ja nopeammin henkilöstä toiseen. Keväällä 2021 virusmuunnokset, erityisesti UK-variantti, aiheutti Suomessa useimmat infektiot.

Kesällä 2021 maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa suurin osa tartunnoista aiheutui ns. deltavariantista. Deltavariantti aiheutti oireisen infektion myös rokotetuille, joskin kahden rokoteannoksen saaneilla rokotusten suojateho deltavariantinkin aiheuttamaa infektiota vastaan oli hyvä ja taudinkuva oli lievempi. Kaksi rokotuskertaa vähensi vakavaoireisen infektion riskiä noin 90 prosentilla deltavariantin aiheuttamissa tartunnoissa.

Joulukuussa 2021 deltavariantin syrjäytti omikronvariantti, joka tarttuu aiempia viruskantoja herkemmin, mutta näyttäisi siltä, että aiheuttaisi jossain määrin harvemmin vakavan, sairaalahoitoa vaativan infektion. Omikronvariantin tartuntaa ei kaksikaan rokotetta kykene estämään, joskin alustavien tietojen perusteella näyttää siltä, että kolme rokotetta ehkäisee vakavaa sairastumista ja sairaalaan joutumista.

Muiden koronavirusten aiheuttamat infektiot ovat Suomessa tavallisia ja aiheuttavat myös ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ei pidä sekoittaa tähän SARS-2-CoV- koronaviruskantaan.

Tavallisimmat oireet ja oirearvio

Oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusinfektion oireita. Niitä voivat olla

  • kuume
  • yskä
  • hengenahdistus (ks. )
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli.

Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Oirearvio

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Milloin otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon

Neuvontapuhelimet saattavat olla ruuhkautuneita, joten käytä tietolähteenä ensisijaisesti THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon verkkosivustoja. Nämä sisältävät ajankohtaiset ohjeistukset mm. koronatestiin hakeutumisesta, näytteiden tilaamisesta ja näytteenottopaikoista. Epidemiatilanteen mukaan ohjeistukset muuttuvat aika ajoin.

Epidemiatilanteesta riippuen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautiyksiköstä pyritään selvittämään mistä olet saanut tartunnan ja ketkä ovat mahdollisesti saaneet sinulta tartunnan. Tätä jäljitystyötä tehdään epidemian rajaamiseksi.

Jos sinulla on varmistettu koronavirusinfektio, mutta sen oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin (ks. alla), taudin voi sairastaa kotona. Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon: . Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla: ks. . Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle

  • nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja
  • sinulla on yllä mainittuja koronavirusinfektion oireita.

Koronavirustauti altistaa verisuonitukoksille. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos tiedät, että sinulla on koronavirustaudin lisäksi muita riskitekijöitä verisuonitukoksille.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta mahdollisimman pian lääkärin hoitoon :

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Milloin otetaan COVID-19-näyte?

Kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronavirustartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Koronavirustestausta on kuitenkin uuden testausstrategian mukaan järkevää kohdentaa määriteltyihin tilanteisiin.

Oireiset henkilöt, jotka eivät ole täysin rokotettuja tai sairastaneet varmennettua COVID-19-infektiota viimeisen 6 kuukauden aikana, suositellaan testattavan mahdollisimman pian oireiden ilmaannuttua. Täysin rokotettujen oireisten testaus suositellaan tehtävän paikallisen tartuntatautiviranomaisen riskinarvion perusteella.

Altistuneet henkilöt

  • Oireiset tunnetulle koronavirustapaukselle altistuneet testataan mahdollisimman pian, kun oireet ilmaantuvat. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.
  • Jäljityksessä tunnistetut oireettomat altistuneet voidaan mahdollisuuksien mukaan testata aikaisintaan 6 vuorokautta altistumisesta. Jos tulos on negatiivinen, karanteeni voidaan päättää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt sekä laitokset

  • Oireiset sote-työntekijät testataan mahdollisimman pian, kun oireet ilmaantuvat. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, vastaanottokeskukset, vankilat ja muut laitokset sekä erilaiset työ- ja muut yhteisöt, joissa lähikontakteja ei voi välttää: kaikki henkilöt testataan matalalla kynnyksellä todetun koronatapauksen jälkeen.

Ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköt

  • Ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköihin tulevat uudet asukkaat testataan paikallisen riskinarvion mukaan. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.
  • Ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden henkilöstö testataan määrävälein toimintayksiköissä, joissa on todettu useampia tapauksia paikallisen riskinarvion perusteella. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.

Sairaalaan tulevat potilaat

  • Hengitystieoireiset sairaalahoitoa vaativat potilaat testataan, kun he tulevat sairaalaan. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.
  • Leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin tulevat potilaat testataan, jos toimenpiteisiin liittyy THL:n ja toimipisteiden tarkemman riskinarvion perusteella erityinen tartuntavaara. Tämä koskee myös suun terveydenhuoltoa.

Koronavilkun kautta hälytyksen saaneet henkilöt

Maahantulo ja matkustaminen

  • Maahantulopisteen viranomaiset päättävät ja ohjeistavat terveysturvallisuustoimista maahantulopisteellä.
  • Maahantulon yhteydessä vaadittavat testit ovat tartuntatautilain väliaikaisen säännösten mukaan matkustajille pakollisia. Kuntien on järjestettävä kaikille maahantulijoille testit, joita tartuntatautilain väliaikaiset säädökset edellyttävät.
  • Oireettomat Suomesta ulkomaille suuntaavat matkailijat testataan tarvittaessa yksityissektorin avulla.

Muut

Jos henkilö on saanut kaksi koronarokotetta ja jälkimmäisestä annoksesta on kulunut yli viikko tai jos on sairastanut koronavirusinfektion yli 6 kk aiemmin ja on annettu yksi koronarokote, näyte on perusteltua ottaa seuraavissa tapauksissa, mikäli on koronavirusinfektioon sopivia oireita:

COVID-19-näytteenotto ja COVID-19-testit

COVID-19-näyte otetaan nenänielusta ja se tutkitaan tavallisimmin nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta.

Käyttöön on tullut myös viruksen rakenteita tunnistavia antigeenitestejä, jotka ovat usein nopeampia kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ne eivät aina ole yhtä herkkiä viruksen tunnistamisessa kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ns. kotitestit ovat yleensä antigeenitestejä.

Vasta-aineita testataan, jos halutaan tietää onko henkilö sairastanut COVID-19 infektion. Vasta-ainetestit eivät infektion akuutissa vaiheessa ole luotettavia. Sairastetun taudin arvioidaan antavan suojan uusintainfektiolta puolen vuoden ajaksi. Suoja ei kuitenkaan ole 100 %:nen.

Markkinoilla olevien ns. kotitestien herkkyys viruksen havaitsemisessa vaihtelee. Kotitestien käyttö voi helpottaa epidemian hallintaa. Näyte pitää ottaa ohjeiden mukaisesti. Positiiviseen kotitestiin kannattaa kuitenkin suhtautua siten, että henkilö noudattaa koronaan sairastuneen eristystoimenpiteitä. Vääriä negatiivisia testituloksia voi tulla mm. siitä syystä, että näytettä ei ole otettu kunnolla. Kotitestien perusteella ei tehdä sairaaloissa hoitopäätöksiä tai päätetä tartuntatautilain mukaisista eristys – ja karanteenitoimista.

Koronavirustartunnan ehkäisy

  • Ks. THL:n ohjeet kansalaisille koronaviruksesta: .
  • Koronavirusrokotussarja estää erittäin tehokkaasti sairastumisen taudin vakavimpiin muotoihin. Koronavirusrokotteista on oma artikkeli.
  • Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Viime aikoina on vahvistunut epäily, että infektio voi tarttua myös aerosolina ilman välityksellä.
  • Noudata hyvää käsihygieniaa ja käsien saippuapesuohjeita.
  • Yski tai aivasta oikein!
    • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
    • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi.
    • Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
  • Ks. THL:n ohjeet oikeaoppisesta käsien pesusta ja yskimisestä: .
  • Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. THL on 17.12.2021 antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä: ks. . Ks. myös artikkeli Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa.
  • Seuraa valtion ja oman asuinpaikkakuntasi viranomaisten sekä työnantajasi ohjeita ja määräyksiä liittyen matkustamiseen, muiden ihmisten tapaamiseen, yleisötapahtumiin, työssäkäyntiin, oppilaitosten ja päiväkotien toimintaan jne.
  • Vältä ihmisjoukkoja ja lähikontaktia sairastuneiden kanssa.
  • Älä vieraile infektioherkkien tai iäkkäiden henkilöiden luona.
  • Sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni järjestetään joko kotioloissa tai sairaalassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
  • Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita ja olet tulossa sairaalaan suunniteltuun hoitoon, leikkaukseen tai poliklinikkakäynnille, ota puhelimitse yhteys hoitavaan yksikköön tai peruuta sairaalaan tulosi.

Toipilasaika

Jos sairastunutta on hoidettu sairaalassa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ja oireiden alusta on vähintään 14 tai enintään 20 vuorokautta.

Jos sairaus on ollut lievä ja potilas on sairastanut kotona, eristystä kotona jatketaan vähintään 10 vuorokautta oireiden alusta. Jos potilaalla on oireita vielä tämän 10 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia). Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ennen työhön paluuta. Työhön voi palata, jos oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta ja henkilö on ollut oireeton yli 48 tuntia.

Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta PCR-testillä, kotieristyksen kesto on 10 vuorokautta näytteenoton alusta.

Eristykseen määrätyllä henkilöllä, joka joutuu olemaan pois työstä, on oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntatautipäivärahaa korvaamaan ansionmenetystä.

Koronaviruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta toipuminen normaalikuntoon kestää yleensä viikkoja ja vakavimmissa tapauksissa kuukausiakin.