Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanissa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta löytyy THL:n sivuilta: .

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Itämisaika tartunnasta oireiden tai jatkotartuttavuuden alkuun vaihtelee 1-14 vuorokauteen. Pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava, sairaalahoitoon johtava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on Suomessa kuollut noin 1 % sairastuneista (Lähde THL:n tilannekatsaus 27.5.2021). Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on ollut epidemian alusta 2.1 % (Lähde: WHO tilannekatsaus 25.5.2021). Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista on 40–70-vuotiaita ollut noin 35 % ja 20–40-vuotiaita samoin noin 40 %. Yli 70-vuotiaita on ollut noin 6 % ja alle 20-vuotiaita noin 20 %. Toisen aallon aikana sairastuneet ovat olleet jonkin verran nuorempia kuin keväällä 2020 sairastuneet. Noin 75 % tartunnoista on ollut alle 50-vuotiailla ja 40 % alle 30-vuotiailla. Rokotusten alkaminen vanhemmista ikäryhmistä on vähentänyt tartuntojen määriä näissä ikäryhmissä.

Lasten oireet ovat yleensä lieviä. Raskaana olleet koronavirusinfektioon sairastuneet, joutuvat turvautumaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon jonkin verran useammin kuin ei raskaana olevat saman ikäiset naiset. Näyttää kuitenkin siltä, että raskaus ei lisää infektioon kuolleisuutta. Raskaana olevien taudinkuva ei poikkea muiden sairastuneiden taudista. Loppuraskaudessa saatu infektio ei aiheuta yleensä sikiön sairastumista.

Pandemian aikana koronaviruksen perimässä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa infektion leviämisnopeuteen tai taudinkuvaan. Syksyllä 2020 Englannissa on yleistynyt ns. variantti. jonka aiheuttama infektio näyttäisi samanlaiselta kuin alkuperäisenkin viruksen aiheuttama infektio. Tämä ns. UK-variantti virus tarttuu herkemmin ja nopeammin henkilöstä toiseen. Keväällä 2021 virusmuunnokset, erityisesti UK-variantti, aiheuttavat Suomessa useimmat infektiot. Virusmuunnoksista Etelä-Afrikan ja Intian varianttien osuudet ovat alkukesästä 2021 lisääntymässä. Myös muita varianttiviruksia on maailmalla liikkeellä ja niitä tulee ilmaantumaan vastakin useita.

Muiden koronavirusten aiheuttamat infektiot ovat Suomessa tavallisia ja aiheuttavat myös ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ei pidä sekoittaa tähän Kiinasta lähtöisin olevaan uuteen koronaviruskantaan.

Tavallisimmat oireet ja oirearvio

Oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusinfektion oireita. Niitä voivat olla

  • kuume
  • yskä
  • hengenahdistus (ks. )
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli.

Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Oirearvio

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Milloin otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon

Neuvontapuhelimet saattavat olla ruuhkautuneita, joten käytä tietolähteenä ensisijaisesti THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon verkkosivustoja.

Jos sinulla on yllä mainittuja virusinfektion oireita, voit ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa testiin. Jos sinulla todetaan koronavirusinfektio, selvitetään aluksi, mistä olet saanut tartunnan ja ketkä ovat mahdollisesti saaneet sinulta tartunnan. Tätä jäljitystyötä tehdään epidemian rajaamiseksi.

Jos sinulla on varmistettu koronavirusinfektio, mutta sen oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin (ks. alla), taudin voi sairastaa kotona. Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon: . Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla: ks. . Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle

  • nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja
  • sinulla on yllä mainittuja koronavirusinfektion oireita.

Koronavirustauti altistaa verisuonitukoksille. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos tiedät, että sinulla on koronavirustaudin lisäksi muita riskitekijöitä verisuonitukoksille.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta mahdollisimman pian lääkärin hoitoon :

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Milloin otetaan näyte

Koronavirustestausta on lisätty. Näyte COVID-19-tutkimusta varten otetaan kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa. Oireettomia voidaan testata maahantulon tai altistustilanteiden yhteydessä.

COVID-19-näyte otetaan nenänielusta ja se tutkitaan tavallisimmin nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie tällä hetkellä yleensä 1–2 vuorokautta. Käyttöön on tullut myös viruksen rakenteita tunnistavia antigeenitestejä, jotka ovat usein nopeampia kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ne eivät aina ole yhtä herkkiä viruksen tunnistamisessa kuin nukleiinihapon osoitustestit eivätkä välttämättä sovellu suurten joukkojen rutiinitestaukseen. Vasta-ainetestit eivät infektion akuutissa vaiheessa ole luotettavia. Vasta-aineita testataan, jos halutaan tietää onko henkilö sairastanut COVID-19 infektion. Sairastetun taudin arvioidaan antavan suojan uusintainfektiolta puolen vuoden ajaksi. Suoja ei kuitenkaan ole 100 %:nen.

COVID-19-näytteenotto

Näyte COVID-19-tutkimusta varten otetaan kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa (THL:n toimenpideohje ).

  • Sairaalan päivystykseen hakeutuneet tai lähetetyt potilaat, joilla on akuutti hengitystieinfektio tai muita koronavirusinfektioon sopivia oireita
  • Avohoitopotilaat: kaikki potilaat, joilla on akuutti hengitystieinfektio tai muita koronavirusinfektioon sopivia oireita
  • Koronavirustartunnan saaneiden lähikontaktit tartunnanjäljityksen perusteella (COVID-19:lle altistuminen: ks. toimenpideohjeen kohta Kontaktien kartoitus)

Näyte COVID-19-tutkimusta varten voidaan ottaa tartuntatautilääkärin arvion perusteella myös oireettomilta altistuneilta sekä tilanteissa, joihin liittyy lisääntynyt tartuntariski tai joissa tartuntojen leviämisen riski on suuri ja/tai seuraukset tartunnoista olisivat vakavia. Esimerkkejä:

  • Ulkomailta palaavat oireiset henkilöt tai henkilöt, joiden epäillään altistuneen: henkilöt ohjataan rajanylityspaikoilla testeihin matalalla kynnyksellä. Riskimaista saapuvat voidaan riskiarvion perusteella testata kohdennetusti (kuten koko lentokoneellinen).
  • Koululaisten ja opettajien testaus, jos ryhmässä tai luokassa todettu koronatapaus.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, vastaanottokeskukset, vankilat ja muut laitokset: kaikki potilaat/asukkaat ja työntekijät testataan matalalla kynnyksellä todetun koronatapauksen jälkeen
  • Uudet asukkaat pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköissä
  • Potilaat, jotka tulevat sairaalaan leikkauksiin ja muihin toimenpiteisiin THL:n ja toimipisteiden tarkemman riskinarvion perusteella

Koronavirustartunnan ehkäisy

  • Ks. THL:n ohjeet kansalaisille koronaviruksesta: .
  • Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa.
  • Noudata hyvää käsihygieniaa ja käsien saippuapesuohjeita.
  • Yski tai aivasta oikein!
    • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
    • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi.
    • Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
  • Ks. THL:n ohjeet oikeaoppisesta käsien pesusta ja yskimisestä: .
  • Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. THL on 13.8.2020 antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä: ks. (päivitetty 30.10.2020). Ks. myös artikkeli Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa.
  • Seuraa valtion ja oman asuinpaikkakuntasi viranomaisten sekä työnantajasi ohjeita ja määräyksiä liittyen matkustamiseen, muiden ihmisten tapaamiseen, yleisötapahtumiin, työssäkäyntiin, oppilaitosten ja päiväkotien toimintaan jne.
  • Vältä ihmisjoukkoja ja lähikontaktia sairastuneiden kanssa.
  • Älä vieraile infektioherkkien tai iäkkäiden henkilöiden luona.
  • Sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni järjestetään joko kotioloissa tai sairaalassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
  • Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita ja olet tulossa sairaalaan suunniteltuun hoitoon, leikkaukseen tai poliklinikkakäynnille, ota puhelimitse yhteys hoitavaan yksikköön tai peruuta sairaalaan tulosi.
  • Koronavirusrokotteista on erillinen, oma artikkeli.

Toipilasaika

Jos sairastunutta on hoidettu sairaalassa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ja oireiden alusta on vähintään 14 tai enintään 20 vuorokautta.

Jos sairaus on ollut lievä ja potilas on sairastanut kotona, eristystä kotona jatketaan vähintään 10 vuorokautta oireiden alusta. Jos potilaalla on oireita vielä tämän 10 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia). Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ennen työhön paluuta. Työhön voi palata, jos oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta ja henkilö on ollut oireeton yli 48 tuntia.

Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta PCR-testillä, kotieristyksen kesto on 10 vuorokautta näytteenoton alusta.

Eristykseen määrätyllä henkilöllä, joka joutuu olemaan pois työstä, on oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntatautipäivärahaa korvaamaan ansionmenetystä.

Koronaviruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta toipuminen normaalikuntoon kestää yleensä viikkoja ja vakavimmissa tapauksissa kuukausiakin.