SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttama epidemia

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanissa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta löytyy THL:n sivuilta: .

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Itämisaika tartunnasta oireiden tai jatkotartuttavuuden alkuun vaihtelee 1-14 vuorokauteen. Pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava, sairaalahoitoon johtava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on Suomessa kuollut alle 0,5 % sairastuneista (Lähde THL:n sivu varmistetut koronatapaukset Suomessa 4.8.2022). Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on ollut epidemian alusta 1.1 % (Lähde: WHO tilannekatsaus 5.8.2022). Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista on 40–70-vuotiaita ollut noin 35 % ja 20–40-vuotiaita samoin lähes 40 %. Yli 70-vuotiaita on ollut reilut 5 % ja alle 20-vuotiaita alle 15 %. Rokotukset ovat vähentäneet jonkin verran tartuntoja ja selvästi vähentäneet vakavan taudin ja sairaalaan joutumisen riskiä. Miesten kuolleisuus on hieman naisten kuolleisuutta suurempi Suomessa (0.47 % miehillä ja 0.41 % naisilla).

Lasten oireet ovat yleensä lieviä. Raskaana olleet koronavirusinfektioon sairastuneet, joutuvat turvautumaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon jonkin verran useammin kuin ei raskaana olevat samanikäiset naiset. Näyttää kuitenkin siltä, että raskaus ei lisää infektioon kuolleisuutta. Koronavirusinfektion saaneilla raskaana olevilla on suurentunut riski ennenaikaiseen synnytykseen ja kohtukuolemalle. Raskauden aikaisen koronainfektion on todettu lisäävän myös vastasyntyneen riskiä joutua tehohoitoon. Yllä mainitut lisääntyneet riskit raskaana oleville ovat tulleet esille vasta hyvin suuria raskaana olevien aineistoja analysoitaessa ja näiden vaikeiden raskauskomplikaatioiden ilmaantuminen on kuitenkin käytännössä varsin harvinaista. Rokotukset suojaavat myös raskaana olevia vakavilta koronavirusinfektioilta ja äidin raskaana ollessa saatu rokotussuoja suojaa myös vastasyntynyttä puoleen vuoteen asti vakavalta Covid-19 sairastumiselta. Raskaana olevien taudinkuva ei poikkea muiden sairastuneiden taudista.

Pandemian aikana koronaviruksen perimässä on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet infektion leviämisnopeuteen tai taudinkuvaan. Syksyllä 2020 Englannissa on yleistynyt ns. UK-variantti. jonka aiheuttama infektio näyttäisi samanlaiselta kuin alkuperäisenkin viruksen aiheuttama infektio. Tämä ns. UK-variantti virus tarttuu herkemmin ja nopeammin henkilöstä toiseen. Keväällä 2021 virusmuunnokset, erityisesti UK-variantti, aiheutti Suomessa useimmat infektiot.

Kesällä 2021 maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa suurin osa tartunnoista aiheutui ns. deltavariantista. Deltavariantti aiheutti oireisen infektion myös rokotetuille, joskin kahden rokoteannoksen saaneilla rokotusten suojateho deltavariantinkin aiheuttamaa infektiota vastaan oli hyvä ja taudinkuva oli lievempi. Kaksi rokotuskertaa vähensi vakavaoireisen infektion riskiä noin 90 prosentilla deltavariantin aiheuttamissa tartunnoissa.

Joulukuussa 2021 deltavariantin syrjäytti omikronvariantti, joka tarttuu aiempia viruskantoja herkemmin, mutta näyttäisi siltä, että aiheuttaisi jossain määrin harvemmin vakavan, sairaalahoitoa vaativan infektion. Omikronvariantin tartuntaa ei kaksikaan rokotetta kykene estämään, mutta kolme rokotetta ehkäisee vakavaa sairastumista ja sairaalaan joutumista. Omikronvariantista on ilmaantunut vielä uusia alatyyppejä, jotka ovat syrjäyttäneet edeltäjiään vuoden 2022 aikana.

Kesällä 2022 näyttää siltä, että varsinainen maailmanlaajuinen pandeeminen virus on muuttunut ns. endeemiseksi eri maissa ja SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamat infektiot esiintyvät eri maissa tulevina vuosina vaihtelevalla ilmaantumisella.

Muiden koronavirusten aiheuttamat infektiot ovat Suomessa tavallisia ja aiheuttavat myös ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ei pidä sekoittaa tähän SARS-2-CoV- koronaviruskantaan.

Tavallisimmat oireet ja oirearvio

Oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusinfektion oireita. Niitä voivat olla

  • kuume
  • yskä
  • hengenahdistus (ks. )
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli.

Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Omikron variantti-infektioiden aiheuttama taudinkuva on ollut jonkin verran erilainen ja lievempi kuin esim. aiemman deltavariantin. Omikron aiheuttaa useammin kurkkukipua ja harvemmin hajuaistin muutoksia kuin delta variantti. Osittain rokotusten ja osittain eri varianttien ominaisuuksien takia, omikronin variantit aiheuttavat harvemmin vakavia tehohoitoa vaativia keuhkoinfektioita.

Oirearvio

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Milloin otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon

Neuvontapuhelimet saattavat olla ruuhkautuneita, joten käytä tietolähteenä ensisijaisesti THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon verkkosivustoja. Nämä sisältävät ajankohtaiset ohjeistukset mm. koronatestiin hakeutumisesta, näytteiden tilaamisesta ja näytteenottopaikoista. Epidemiatilanteen mukaan ohjeistukset muuttuvat aika ajoin.

Epidemiatilanteesta riippuen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautiyksiköstä pyritään selvittämään mistä olet saanut tartunnan, ja ketkä ovat mahdollisesti saaneet sinulta tartunnan. Tätä jäljitystyötä tehdään epidemian rajaamiseksi.

Jos sinulla on varmistettu koronavirusinfektio, mutta sen oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin (ks. alla), taudin voi sairastaa kotona. Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon: . Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla: ks. . Soita heti terveyskeskukseen, jos yleistilasi heikkenee.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta mahdollisimman pian lääkärin hoitoon :

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Jos saat parhaillaan solunsalpaaja- tai muuta elimistön puolustuskykyyn vaikuttavaa hoitoa syöpään tai pahanlaatuiseen veritautiin tai jos sinulle on tehty elinsiirto tai olet saanut kantasolusiirron hiljattain (alle 2 vuotta), niin ota yhteys hoitavaan yksikköön mahdollisimman pikaisesti, kun sinulla on todettu koronavirusinfektio. Henkilöille, joilla on erittäin suuri riski vaikeaan koronavirusinfektioon, voi hoitava yksikkö tarjota varhaista lääkehoitoa. Lääkehoito tehoaa parhaiten henkilöillä, jos oireiden alkamisen alusta on kulunut alle 5 (mielellään alle 3) vuorokautta.

Milloin otetaan COVID-19-näyte?

Kansallisen koronavirustestauksen strategian (päivitys 10.2.2022) mukaan näyte tulisi ottaa

  • vaikeaoireisilta potilailta tavanomaisin lääketieteellisin periaattein
  • korkean riskin ryhmiin kuuluvilta oireisilta henkilöiltä
  • raskaana olevilta
  • sote-alan työntekijöiltä.

Paikallisen testikapasiteetin salliessa näyte voidaan ottaa myös muilta hengitystieinfektioon sairastuneilta.

Omaehtoinen kontaktien välttäminen sairaana ja kotitestaus omaehtoisten päätösten tukena ovat keinoja, joilla hidastetaan epidemian leviämistä ja vähennetään terveydenhuollon kuormittumista.

Mahdollisuuksia käyttää kotitestejä esimerkiksi työpaikkojen tai oppilaitosten terveysturvallisuuden parantamiseksi arvioidaan ja otetaan käyttöön tilanteissa, joissa ne katsotaan vaikuttaviksi.

Tartuntaketjujen katkaisemiseksi tehtävää testausta voidaan toteuttaa epidemiatilanteen ja tartuntatautiviranomaisten harkinnan mukaan paikallisen testauskapasiteetin salliessa esimerkiksi:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, vastaanottokeskuksissa, vankiloissa ja muissa laitoksissa
  • ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköissä
  • huolestuttavan virusvariantin leviämisen estämiseksi.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin harkinnan mukaan voidaan ensisijaisista kriteereistä ja annetusta ohjeistuksesta poiketa.

COVID-19-näytteenotto ja COVID-19-testit

COVID-19-näyte otetaan nenänielusta ja se tutkitaan tavallisimmin nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie yleensä 1–2 vuorokautta.

Käyttöön on tullut myös viruksen rakenteita tunnistavia antigeenitestejä, jotka ovat usein nopeampia kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ne eivät aina ole yhtä herkkiä viruksen tunnistamisessa kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ns. kotitestit ovat yleensä antigeenitestejä.

Vasta-aineita testataan, jos halutaan tietää onko henkilö sairastanut COVID-19 infektion. Vasta-ainetestit eivät infektion akuutissa vaiheessa ole luotettavia. Sairastetun taudin arvioidaan antavan suojan uusintainfektiolta puolen vuoden ajaksi. Suoja ei kuitenkaan ole 100 %:nen.

Markkinoilla olevien ns. kotitestien herkkyys viruksen havaitsemisessa vaihtelee. Kotitestien käyttö voi helpottaa epidemian hallintaa. Näyte pitää ottaa ohjeiden mukaisesti. Positiiviseen kotitestiin kannattaa kuitenkin suhtautua siten, että henkilö noudattaa koronaan sairastuneen eristystoimenpiteitä. Vääriä negatiivisia testituloksia voi tulla mm. siitä syystä, että näytettä ei ole otettu kunnolla. Kotitestien perusteella ei tehdä sairaaloissa hoitopäätöksiä tai päätetä tartuntatautilain mukaisista eristys – ja karanteenitoimista.

Koronavirustartunnan ehkäisy

  • Ks. THL:n ohjeet kansalaisille koronaviruksesta: .
  • Koronavirusrokotussarja estää erittäin tehokkaasti sairastumisen taudin vakavimpiin muotoihin. Koronavirusrokotteista on oma artikkeli.
  • Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Viime aikoina on vahvistunut epäily, että infektio voi tarttua myös aerosolina ilman välityksellä.
  • Noudata hyvää käsihygieniaa ja käsien saippuapesuohjeita.
  • Yski tai aivasta oikein!
    • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
    • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi.
    • Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
  • Ks. THL:n ohjeet oikeaoppisesta käsien pesusta ja yskimisestä: .
  • Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. THL on 17.12.2021 antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä: ks. . Ks. myös artikkeli Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa.
  • Seuraa valtion ja oman asuinpaikkakuntasi viranomaisten sekä työnantajasi ohjeita ja määräyksiä liittyen matkustamiseen, muiden ihmisten tapaamiseen, yleisötapahtumiin, työssäkäyntiin, oppilaitosten ja päiväkotien toimintaan jne.
  • Vältä ihmisjoukkoja ja lähikontaktia sairastuneiden kanssa.
  • Älä vieraile infektioherkkien tai iäkkäiden henkilöiden luona.
  • Sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni järjestetään joko kotioloissa tai sairaalassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
  • Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita ja olet tulossa sairaalaan suunniteltuun hoitoon, leikkaukseen tai poliklinikkakäynnille, ota puhelimitse yhteys hoitavaan yksikköön tai peruuta sairaalaan tulosi.

Koronavirusinfektioiden hoito

Lähes aina koronavirusinfektio hoituu levolla, kuumetta alentavilla lääkkeillä ja huolehtimalla ruoan ja juoman saannista.

Suuren riskin potilaille ja vakavasti sairastuneille sairaalapotilaille on tarjolla sekä virusta vastaan toimivia viruslääkkeitä, suonen sisäisesti annettava remdesiviiri, suun kautta otettavan nirmatrelviirin ja ritonaviirin yhdistelmä sekä useita niin sanottuja suonensisäisiä vasta-ainehoitoja. Lisäksi jos potilaalle on tiedossa riskitekijöitä verisuonitukoksille, niin lääkäri voi aloittaa muutaman viikon kestävän tukoksia estävän pistoshoidon. Päätöksen lääkityksen aloittamisesta tekee aina lääkäri, jolloin otetaan huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa ja mahdolliset muut riskitekijät kuten esim. verenvuototaipumus.

Virukseen vaikuttavien lääkkeiden teho on sitä parempi, mitä varhaisemmin oireiden alusta ne voidaan aloittaa. Niistä saadaan paras teho, kun oireiden alusta on kulunut vähemmän kuin 5 vuorokautta. Viruslääkkeet eivät yleensä enää tehoa, jos potilas on jo joutunut teho-osastolle.

Toipilasaika

Jos sairastunutta on hoidettu sairaalassa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ja oireiden alusta on vähintään 5–14 tai enintään 20 vuorokautta.

Jos sairaus on ollut lievä ja potilas on sairastanut kotona, suositellaan, että sairastunut vapaaehtoisesti välttää kodin ulkopuolisia kontakteja tai on kotieristyksessä vähintään 5 vuorokautta oireiden alusta ja kunnes on ollut oireeton 2 vuorokautta (48 tuntia). Jos potilaalla on oireita vielä tämän 5 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia). Oireettomuudella tässä tarkoitetaan sitä, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Huomioi, että haju- tai makuaistin muutos tai ärsytysyskä ainoana oireena ei vaadi eristyksen jatkamista. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa. Omaehtoinen kontaktien välttäminen on vapaaehtoista.

Eduskunta on muuttanut väliaikaisesti sairausvakuutuslakia siten, että tartuntatautipäivärahaan on oikeus silloin, kun vakuutetulla on luotettavasti todettu COVID-19-tartunta ja hän on tästä johtuen estynyt tekemään ansiotyötään. Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittamaa todistusta.

Koronaviruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta toipuminen normaalikuntoon kestää yleensä viikkoja ja vakavimmissa tapauksissa kuukausiakin.