Yleistä

Vilja-allergiaa esiintyy tavallisimmin imeväis- ja leikki-iässä, mutta sitä esiintyy aikuisillakin.

Vilja-allergiselle oireita aiheuttavat viljan proteiinit eli valkuaisaineet. Tavallisimmat oireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis. Korvaaviksi viljoiksi kokeillaan kauraa, riisiä, maissia, tattaria, hirssiä, durraa, kvinoaa, teffiä ja amaranttia. Vilja-allerginen voi olla allerginen myös joillekin näistä viljoista.

Vilja-allergian oireet

Oireita ovat muun muassa ihottuma, vatsakivut, ripuli, oksentelu ja vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio. Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa viljan nauttimisesta. Vilja-allergiaan voi liittyä myös muita ruoka-allergioita.

Vilja-allergian hoidon periaatteet

Vilja-allergian hoitona on oireita aiheuttavien viljojen välttäminen ja korvaaminen sopivilla viljoilla. Välttämisen tarkkuus riippuu oireista. Osa vilja-allergiaa sairastavista ei kestä lainkaan oireita aiheuttavia viljoja, ja esimerkiksi vehnästä oireita saava henkilö voi tarvita myös korvaavista viljoista, kuten kaurasta, tattarista ja riisistä, gluteenittoman vaihtoehdon. Osa puolestaan kestää pieniä määriä vehnää silloin tällöin nautittuna tai kontaminoituneita viljatuotteita, esimerkiksi tavallista, ei-gluteenitonta, kauraa tai tattaria.

Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, välttämisen tarkkuus on tärkeää sovittaa oireiden vakavuuteen. Jos oireet ovat vakavia, hyvin tarkka oireita aiheuttavien viljojen välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Vilja-allergian välttämisruokavaliossa jätetään pois kaikki oireita aiheuttavat viljat kaikissa muodoissa. Lisäksi vältetään tarvittaessa muita oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Ruokavaliossa ei tule olla turhia rajoituksia. Mikäli esimerkiksi korvaava vilja sopii kontaminoituneena tuotteena, ei ole tarpeen vaihtaa sitä gluteenittomaan.

Voimakkaasti ja nopeasti oireileville lapsille kokeillaan oireita aiheuttavia viljoja sairaalassa tehtävällä altistuskokeella. Kunkin lapsen kohdalla päätetään yksilöllisesti oireet huomioiden, kuinka tarkka välttämisruokavalio on tarpeen ja millaisella aikataululla oireita aiheuttavaa viljaa kokeillaan uudelleen. Jos oireet ovat vaikeita, uusinta-altistukset tehdään sairaalassa valvotusti. Oireiden ollessa lieviä viljaa voidaan kokeilla kotona. Yleensä uusintakokeilut ja -altistukset tehdään 6–12 kuukauden välein.

Vilja-allergikon ruokavalion koostaminen

Vilja-allergiassa vältetään ruokia ja ruoka-aineita, joiden valmistuksessa on käytetty oireita aiheuttavaa viljaa. Sen vuoksi elintarvikkeiden ainesosaluettelot on syytä lukea huolellisesti.

Vehnäallergiassa sopimattomia ovat

• vehnäjauhot, -hiutaleet ja -leseet
• hiivaleipäjauhot, grahamjauhot, mannaryynit, korppujauhot
• gluteeni
• vehnää sisältävät makaronit ja muut pastatuotteet
• durum, speltti, kamut, bulgur, kuskus (couscous), semolina ja triticale.

Ohra-allergiselle sopimattomia ovat

• ohrajauhot, -hiutaleet ja -suurimot
• ohratärkkelys, ellei ole gluteenitonta
• maltaat
• mallasuute.

Ruisallergiassa sopimattomia ovat

• ruisjauhot, -hiutaleet ja -leseet
• ruispohjainen maidontyyppinen valmiste.

Kaura-allergiassa sopimattomia ovat

• kaurahiutaleet, -jauhot ja -leseet
• kaurapohjaiset maidon-, kerman-, jogurtin- ja jäätelöntyyppiset valmisteet.

Tärkkelys, hydrolysoitu tärkkelys (tärkkelyssiirappi, maltodekstriini) ja muunnettu eli modifioitu tärkkelys voivat olla peräisin viljasta. Hydrolysoitujen ja muunnettujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on erittäin pieni, ja ne eivät yleensä aiheuta oireita vilja-allergiselle.

Gluteenittomat jauhoseokset sopivat usein myös vehnästä oireita saavalle, vaikka ne sisältäisivätkin vehnätärkkelystä, sillä näissä tuotteissa oleva vehnätärkkelys on erityisen puhdasta. Sen sijaan tavanomaisissa tuotteissa (ei merkintää gluteenittomuudesta) oleva vehnätärkkelys ei sovi herkimmille vehnäallergiaa sairastaville. Ohratärkkelys ei yleensä sovi ohra-allergiaa sairastaville, ellei se ole gluteenitonta.

Sopivia viljoja syödään monipuolisesti esimerkiksi leipinä ja leivonnaisina, puuroina, lisäkkeenä ja ruoissa.

Sopivia viljoja on hyvä käyttää täysjyvävalmisteina. Sopiva määrä aikuiselle on vähintään 90 grammaa päivässä. Tämä vastaa kuutta annosta. Yksi annos on esimerkiksi keskikokoinen viipale (30 grammaa) leipää, 1 desilitra keitettyä riisiä tai pastaa, ½ lautasellista puuroa, ½ desilitraa mysliä tai 2 ruokalusikallista leseitä.

Hyviä vinkkejä ruoanvalmistukseen ja leivontaan löytyy muun muassa Erimenu-internetsivustolta ja ruoka-allergisille suunnatuista keittokirjoista.