Kahvin ja teen kohtuukäytöllä on havaittu edullisia terveysvaikutuksia. Kahvin käyttö näyttäisi yhdistyvän pienentyneeseen maksa- ja kohtusyövän riskiin sekä pienempään sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Terveysvaikutukset voivat välittyä muun muassa flavonoidisten yhdisteiden kautta, joita niin kahvi kuin teekin sisältävät. Niitä on myös kaakaossa, mutta kaakaojuoman osalta tutkimusnäyttöä terveysvaikutuksista ei juurikaan ole.

Kahvin osalta kohtuukäytöksi katsotaan 1–4 kupillista päivässä. Liian runsas kahvin käyttö voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten närästystä. Oireiden ilmaantuminen on hyvin yksilöllistä. Suodattamattomat kahvijuomat suurentavat veren kokonais- ja huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta sisältämiensä diterpeeni-yhdisteiden vuoksi ja sen vuoksi niitä suositellaan vältettävän.

Kofeiinin kokonaissaannin ei tulisi ylittää 400 mg päivässä. Kahvin ja teen lisäksi kofeiinia saadaan muun muassa kolajuomista. Raskaana oleville suositeltava kofeiinin saanti on enintään 200 mg päivässä. Tämän määrän saa noin 3 desilitrasta kahvia, 1 desilitrasta espressoa tai 8 desilitrasta mustaa teetä. Tämä rajoitus on asetettu siksi, että suurten kofeiinimäärien on havaittu lisäävän keskenmenon, lapsen ennenaikaisen syntymän ja pienipainoisena syntymisen riskiä.

Raskaana olevien lisäksi lasten kofeiinin saantia on syytä tarkkailla. Kofeiinin määrän ei tulisi ylittää 3 mg painokiloa kohden. Kofeiinin saanti voi tulla liian suureksi esimerkiksi kofeiinia sisältävistä virvoitusjuomista. Pullollisessa kolajuomaa (3,3 dl) on kofeiinia yleensä 40–60 mg. Liiallinen kofeiinin saanti aiheuttaa muun muassa hermostuneisuutta, levottomuutta, ärtyneisyyttä, vatsavaivoja, unihäiriöitä ja sydämentykytystä.

Teessä on kofeiinia vähemmän kuin kahvissa, noin 10–50 mg desilitrassa. Eniten sitä on mustassa teessä ja vähiten valkoisessa teessä. Vihreän teen kofeiinipitoisuus vaihtelee huomattavasti haudutustavan mukaan, mutta sijoittuu yleensä mustan ja valkoisen teen väliin.

Kahvi, tee ja kaakao voivat olla huomattavia sokerin lähteitä, mikäli ne juodaan sokerilla makeutettuina. Esimerkiksi neljä kupillista kahvia, joista jokaisessa on kaksi palaa sokeria, sisältää sokeria yhteensä 30–40 grammaa sokeripalojen koosta riippuen. Lisätyn sokerin määrän ei tulisi keskikokoisella naisella ylittää 50 grammaa päivässä. Kupillisessa kaakaota on tyypillisesti 10–15 grammaa sokeria. Kaakao voikin olla huomattava sokerin lähde etenkin lapsilla.

Myös käytetyn maidon laadulla on merkitystä. Jos kahvin juo kevytmaidon kanssa, on rasvan, erityisesti kovan rasvan, saanti huomattavasti pienempää kuin rasvaisempaa maitoa tai kermaa käytettäessä. Neljässä kupillisessa kahvia kevytmaidolla rasvaa on noin 1,5 grammaa. Samassa määrässä kahvia kahvikermalla rasvaa on 12 grammaa. Maidon rasvasta suurin osa on kovaa rasvaa, jota naisten ei olisi hyvä saada yli 20 grammaa ja miesten yli 30 grammaa päivässä. Vieläkin olennaisempaa käytetyn maidon laatu on kaakaossa, jossa sitä on kahvia enemmän. Kupillisessa kevytmaitoon tehtyä kaakaota rasvaa on 3–3,5 grammaa, kupillisessa täysmaitoon tehtyä kaakaota 8–9 grammaa ja rasvattomaan maitoon tehtynä noin 0,5 grammaa. Kasvipohjaisissa juomissa rasvan laatu on kookosmaitoa lukuun ottamatta parempi, joten rasvaisempaa maitoa kaivattaessa on hyvä käyttää niitä.