Syövän hoito ja hedelmällisyys

Solunsalpaajahoito ja sädehoito voivat vaurioittaa kohtua ja munasarjoja. Hedelmällisyysneuvonnan pitää olla osa hedelmällisessä iässä olevan syövän hoitoa ja seurantaa. Hedelmällisessä iässä oleville pyritään tarjoamaan hedelmöityshoitolääkärin neuvontakäynti ennen syövän hoidon aloitusta, jos syövän hoidon arvioidaan vaarantavan hedelmällisyyden. Joskus sukusolujen tai alkioiden pakastaminen ennen syöpähoitoja on mahdollista. Syöpä voi aiheuttaa hedelmättömyyttä, mutta yksilölliseen arvioon perustuen monia syöpään sairastuneita voidaan auttaa lapsettomuushoidoilla.

Raskaus hoidetun syövän jälkeen

Nykyisin yli 80 % lapsena syövän sairastaneista on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta. Sekä solunsalpaaja- että sädehoito voivat kuitenkin vaurioittaa kohtua ja munasarjoja pysyvästi. Lapsuusiän syövästä toipuneet saavatkin lapsia puolet harvemmin kuin sisaruksensa.

Moni tutkimus on osoittanut, että lapsuusiän syöpää sairastaneiden naisten ennenaikaisen synnytyksen riski on suurentunut, vaikka muuten raskaudet yleensä sujuvatkin hyvin. Pre-eklampsian riski on vähän suurentunut.

Sairastetun ja hoidetun syövän jälkeen voi yleensä tulla raskaaksi, eikä raskauden ole yleensä todettu lisäävän syövän uusiutumistaipumusta. Kuitenkin sairastetun pahanlaatuisen taudin jälkeen on yleensä hyvä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa raskaussuunnitelmista. Sairastetun syövän jälkeinen raskaus on myös riskiraskaus, jonka seuranta ja hoito kuuluvat äitiysneuvolan lisäksi äitiyspoliklinikalle.

Raskauden aikana todettu syöpä

Tavallisimmat hedelmällisyysikäisten naisten pahanlaatuiset taudit ovat rintasyöpä, kohdunkaulan syöpä, leukemiat ja lymfoomat sekä melanooma.

Syövän esiintyvyys raskauden aikana on noin 1 / 1 000–2 000 synnytystä. Raskauden aikana alkavan syöpäsairauden toteamista voi usein hidastaa se, että esimerkiksi erilaisia kuvantamistutkimuksia ei uskalleta käyttää, koska pelätään niiden vaurioittavan sikiötä. Syövän hoitoon käytetyt lääkkeet ovat miltei aina vaaraksi kehittyvälle sikiölle. Syöpiä tulisi kuitenkin hoitaa suosituksien mukaan, ja hoitoa muokataan vain sen mukaan, mikä kokonaistilanteen mukaan on välttämätöntä. Syövän kirurginen hoito onnistuu lähes samoin periaattein kuin muillakin potilailla.

Hoidon tavoite on turvata sekä odottajan että sikiön terveys, mutta raskauden vaihe ja odottajan terveydentila määrittävät syövän hoidon aikataulutuksen ja sen, onko raskautta mahdollisuus jatkaa. Jos vakava syöpä (esim. leukemia) todetaan aivan alkuraskauden aikana ja se vaatii tehokasta hoitoa sekä solunsalpaajilla että sädehoidolla, suositellaan raskauden keskeyttämistä. Tällaisissa tilanteissa ei ole aikaa siirtää hoitoja ja toisaalta hoidot olisivat sikiölle vaarallisia.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana annettu syövän lääkehoito aiheuttaa kehityshäiriöitä todennäköisemmin, myöhemmässä vaiheessa lääkehoidot voidaan toteuttaa jo melko turvallisesti. Solunsalpaajahoitoa voidaan tapauskohtaisesti harkita aloitettavaksi 14.–16. raskausviikolta eteenpäin. Kaikkia syövän lääkehoitoja ei voida kuitenkaan käyttää.

Sädehoitoa raskauden aikana ei yleensä suositella. Sitä voidaan antaa hyvin harkituissa tapauksissa, kun sädehoitoa ei voida siirtää synnytyksen jälkeen annettavaksi. Aivojen, pään ja kaulan alueen sekä rintakehän alueen sädehoito on raskauden aikana mahdollista.

Keskiraskauden jälkeen, loppuraskauden aikana todettavan syövän hoitoa (lääkehoito, kirurgia) voidaan usein siirtää muutamia viikkoja, jotta sikiö ehtii saavuttaa valmiudet selviytyäkseen kohdun ulkopuolella. Syövän hoito raskauden aikana onkin tiivistä syöpälääkärin ja synnytyslääkärin sekä lastenlääkärin yhteistyötä.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Kirjallisuutta

  1. Ranta V, Repokari L, Myntti T, ym. Syöpään sairastuneen lapsettomuushoito. Duodecim 2023;139(22):1849–54.
  2. Melin J, Tiitinen A, Madanat-Harjuoja L. Lapsuusiän syöpää sairastaneiden naisten lisääntymisterveys. Duodecim 2021;137(2):149–56.
  3. Vääräsmäki M, Kaaja R. Perussairaudet ja raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 473–491.
  4. Suositus sukurauhasia vaurioittavia syöpä- ja kantasolusiirtohoitoja saavien lasten ja nuorten hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Kustannus Oy Duodecim 2016 [päivitetty 19.2.2019].
  5. Jyrkkiö S. Mitä teen, kun syöpää sairastava potilaani on raskaana? Duodecim 2015;131(17):1591–7.