Yleistä

Synnytys on kyseessä silloin, kun lapsi syntyy vähintään 22 raskausviikkoa kestäneen raskauden jälkeen tai kun lapsi painaa syntyessään yli 500 grammaa. Täysiaikainen raskaus kestää 37–42 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä.

Synnytys on ennenaikainen, jos raskauden kesto on alle 37 viikkoa ja yliaikainen, jos lapsi syntyy 42 viikon jälkeen. Keskonen on ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 37+0) syntynyt lapsi.

Useimmiten keskoset painavat alle 2 500 grammaa. Pienipainoinen keskonen painaa syntyessään alle 1 500 grammaa, erittäin pienipainoinen keskonen alle 1 000 grammaa.

Ennenaikaisuus suurentaa vastasyntyneen sairastumis- ja vammautumisriskiä. Riski on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa synnytys tapahtuu. Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy ja riskin ennustaminen on vaikeaa.

Uhkaava ennenaikainen synnytys tarkoittaa säännöllisiä supistuksia, jotka saavat aikaan kohdunkaulan kypsymistä (lyhentymistä, avautumista, pehmenemistä) tai ennenaikaista lapsivedenmenoa. Ne johtavat usein, mutta eivät aina, ennenaikaiseen synnytykseen. Spontaaneista ennenaikaisista synnytyksistä noin kaksi kolmasosaa käynnistyy supistuksin ja noin yksi kolmasosa lapsivedenmenolla.

Suomessa ennenaikaisesti syntyvien lasten osuus on 5–6 % (THL Syntymärekisteri); tämä luku on yksi Euroopan pienimmistä. Ennen 32. raskausviikkoa syntyy alle 1 % lapsista. Kaksosista lähes puolet syntyy ennenaikaisesti ja kolmosista kaikki. Suurta osaa ennenaikaisista synnytyksistä ei pystytä ehkäisemään.

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijöitä

Ennenaikaisen synnytyksen syy saadaan jälkikäteen selville vain noin puolessa tapauksista. Tavallisin ennenaikaisuuden taustalla oleva tekijä on emättimestä kohdunkaulan kanavan kautta kohtuun noussut tulehdus.

Ennenaikaisuuden riskitekijöitä ovat

Ennenaikaisen synnytyksen riskiä EIVÄT suurenna

  • hyvässä hoitotasapainossa oleva pitkäaikainen sairaus
  • yhdyntä
  • kohtuullinen saunominen eli noin 20 minuuttia 70 °C:n lämpötilassa
  • tehokas fyysinen harjoittelu 1. ja 2. raskauskolmanneksen aikana
  • kofeiinin käyttö alle 400 mg:n vuorokausiannoksella (alle viisi kuppia kahvia tai pientä energiajuomatölkkiä)
  • monisynnyttäjyys.

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen oireet

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen oireita ovat kivulias supistelu alle 10 minuutin välein, supistusten jatkuminen yli tunnin ajan, verilimainen vuoto tai lapsiveden tihkuminen. Epäsäännölliset, heikot supistukset kuuluvat normaaliin raskauteen. Tällaiset satunnaiset supistukset ovat yleisiä, mutta ne ennustavat huonosti ennenaikaisen synnytyksen todellista uhkaa. Raskausviikoilla 28–30 supistuksia esiintyy keskimäärin 4–5 kertaa vuorokaudessa. Vain 10 %:lla tuntuvia supistuksia ei esiinny lainkaan. Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen oireita voivat olla supistusten lisäksi alavatsan tai alaselän kivut ja painon tunne lantiossa.

Milloin tutkimuksiin?

Äitiysneuvolaan voi ottaa yhteyttä, jos epäsäännöllinen supistelu on lisääntynyt. Neuvolassa voidaan tutkia kohdunkaulan tilanne. Tarvittaessa tutkitaan virtsanäyte tulehduksen poissulkemiseksi.

Neuvolasta odottaja lähetetään äitiyspoliklinikkaan jo raskauden alkuvaiheessa, jos hänellä on aikaisemmin ollut erittäin ennenaikainen synnytys (< 28 raskausviikkoa) tai myöhäisiä keskenmenoja. Keskiraskaudessa lähete tehdään, jos odottajalla on ollut hyvin tai kohtalaisen ennenaikainen synnytys (raskausviikot 28–33+6). Monisikiöraskauksia seurataan äitiyspoliklinikassa, ja kontrollien yhteydessä arvioidaan ennenaikaisen synnytyksen uhkaa.

Synnytysvastaanotolle on syytä lähteä päivystyksellisesti, jos esiintyy supistuksia alle 10 minuutin välein yli tunnin ajan, supistukset ovat kivuliaita tai samalla esiintyy veristä vuotoa tai lapsiveden tihkumista. Jos synnytyssairaalassa epäillään synnytyksen käynnistyneen, selvitetään, onko merkkejä lapsivedenmenosta. Emätintutkimuksessa arvioidaan emätineritteen laatu, ja kohdunkaulan tilanne arvioidaan tunnustelemalla. Ultraäänitutkimus auttaa lapsiveden määrän arvioinnissa ja kohdunkaulakanavan pituuden mittaamisessa. Emättimestä ja verestä otetaan tulehdusnäytteet. Sikiön vointi on tärkeä selvittää sykekäyrän avulla.

Synnytystä ei yleensä estetä, jos raskauden kesto on yli 34 raskausviikkoa (37 viikkoa on täysiaikaisen synnytyksen raja). Jos raskausviikkoja on alle 34, yritetään synnytyksen ajankohtaa siirtää lääkityksellä. Tavoitteena on ehtiä antaa sikiön keuhkoja kypsyttävä kortisonilääkitys ja tarvittaessa siirtää synnyttäjä sopivaan synnytyspaikkaan. Alle 32 raskausviikon synnytykset on keskitetty yliopistosairaaloihin.

Hoito

Käytössä olevien supistuksia estävien lääkkeiden tarkoituksena on tarvittaessa siirtää odottaja sellaiseen synnytyssairaalaan, jossa ennenaikaisesti syntynyt lapsi voidaan hoitaa hyvin sekä yrittää viivyttää synnytystä päivän pari, jotta odottajalle lihakseen annettava kortikosteroidi ehtii kypsyttää sikiön keuhkoja. Keuhkoja kypsyttävä glukokortikoidihoito annetaan pääsääntöisesti raskausviikolle 34 saakka.

Mikäli todetaan ennenaikainen lapsivedenmeno, aloitetaan antibioottihoito. Se vähentää korioamnioniitin ja vastasyntyneen tulehdusten vaaraa. Hoito kestää vähintään kolme vuorokautta suonen kautta annettuna.

Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy

Raskauden aikana on hyvä pitää huolta hyvästä yleiskunnosta. Sopiva määrä lepoa ja liikuntaa on paikallaan. Saunominen, liikunta, yhdynnät tai kahvinjuonti eivät ole ennenaikaisen synnytyksen riskitekijöitä. Jos esiintyy jo merkkejä kohdunkaulan muutoksista, voi raskaana oleva joskus tarvita vuodelepoa. Koska erilaiset tulehdukset voivat altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, kannattaa ainakin virtsanäyte tutkia melko vähäistenkin oireiden yhteydessä. Jos tulehdukseen viittaavaa löytyy, aloitetaan lääkehoito. Emättimen bakteeritulehduksen hoito on vaikuttavinta riskiryhmillä

Jos raskaana oleva on synnyttänyt aikaisemmin hyvin ennenaikaisesti tai jos tutkittaessa todetaan lyhentynyt kohdunkaula (alle 25 mm) ennen raskausviikkoa 22, emättimen kautta annosteltava keltarauhashormoni (progesteroni) saattaa pienentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Kirjallisuutta

  1. Virtanen A, Tihtonen K. Uhkaava ennenaikainen synnytys. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.2.2023.
  2. 2. Laatio L, Nuutila M. Ennenaikainen synnytys. Kirjassa Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s 400–410.
  3. Ennenaikainen synnytys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 10.06.2026).
  4. Brocklehurst P, Gordon A, Heatley E, ym. Antibiotics for treating bacterial vaginosis in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(1):CD000262.