Etusivu » Hinkuyskä

Hinkuyskä

Lääkärikirja Duodecim
7.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Oireet ja löydökset

Hinkuyskä (pertussis) on bakteerin aiheuttama keuhkoputkitulehdus, jolla on pelottava maine sen aiheuttaman hengitysvaikeuden vuoksi. Jos rokottamaton imeväinen saa tartunnan, seurauksena on ns. tyypillinen (vaikea) hinkuyskä, joka alkuvaiheessaan muistuttaa tavallista flunssaa. Päivien kuluessa yskiminen kuitenkin muuttuu puuskittaiseksi niin, että lapsen on yskänkohtauksen aikana vaikea saada henkeä, hänen ihonvärinsä muuttuu kohtauksen aikana sinertäväksi ja hengitys vinkuu. Yskänkohtaukset voivat vaihdella muutamasta useisiin kymmeniin päivässä. Hinkuyskään voi joskus liittyä myös imeväisen hengityskatkoksia (apneoita). Tyypillisesti lapsi voi kohtausten välisen ajan melko hyvin ja on kuumeeton.

Hinkuyskärokotteen teho ei ole täydellinen, ja rokotettukin lapsi tai aikuinen voi sairastua hinkuyskään, jolloin puhutaan ns. epätyypillisestä taudinmuodosta. Usein kyse on kouluikäisestä lapsesta, jolla ilmenee kuivaa tai limaista pitkittynyttä yskimistä etenkin yöaikaan. Se on usein puuskittaista ja voimakasta mutta ei aiheuta hengitysvaikeutta tai vinkumista. Yskä voi jatkua viikkojen ajan ja joskus herättää epäilyn astman puhkeamisesta.

Hinkuyskä diagnosoidaan maassamme vuodessa muutamalla sadalla ihmisellä, joista imeväisiä on 10–20.

Ehkäisy

Suomalaiset lapset rokotetaan hinkuyskää vastaan. Ensimmäiset kolme annosta annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä osana DTaP-yhdistelmärokotetta. Tehosteannokset annetaan 4 vuoden ja 14–15 vuoden iässä. Myös aikuisille annetaan tehosteannokset armeijassa tai 25 vuoden iässä. Uusi rokote on ns. soluton hinkuyskärokote, ja se on varsin turvallinen. Useiden rokoteannosten tarve kertoo siitä, että rokotteen teho ei ole täydellinen ja usein hiipuu vuosien kuluessa.

Milloin hoitoon

Jos pienellä imeväisellä esiintyy voimakkaita yskänpuuskia, on aina syytä ottaa yhteys hoitoyksikköön. Koska lapsi on vastaanotolla usein hyväkuntoinen, vanhempien on syytä kuvailla yskänkohtauksia tarkasti. Toisinaan yskänpuuskat voivat alkuvaiheessa olla niin lieviä, että hinkuyskän mahdollisuus jää huomaamatta. Oireiston jatkuessa ja pahetessa lääkärin puoleen on kuitenkin syytä kääntyä uudestaan. Hinkuyskän aiheuttajabakteeri voidaan nykyisin diagnosoida luotettavasti lapsen nenänielun eritteestä. Hinkua poteva imeväinen otetaan sairaalahoitoon hengityksen turvaamiseksi yskänkohtausten aikana. Sairaalahoito kestää yleensä pari viikkoa.

Rokotettujen lasten osalta on syytä hakeutua lääkäriin, jos puuskittainen yskä jatkuu useita viikkoja. Yskän syy voidaan paljastaa hengitystie-eritteen PCR-tutkimuksella ja verikokein. Hoidoksi määrätään makrolidiantibiootti, joka hävittää hengitysteistä pertussis-bakteerin, mutta ei helpota oireita kovin hyvin, ja taudin paranemista joudutaan odottamaan viikkojenkin ajan. Antibiootin teho on sitä parempi, mitä varhaisemmin se aloitetaan (usein heti näytteenoton jälkeen). Antibioottihoito vähentää myös lisätartuntoja. Erityisesti jos perheessä on alle 6 kuukauden ikäisiä tai perheen äiti on raskauden loppuvaiheessa, määrätään antibioottihoito koko perheelle.

Käytettyjä lähteitä

Mertsola J. Onko hinkuyskä kesytetty? Duodecim 2001;117:1101–8 «/xmedia/duo/duo92281.pdf»1.

Pruikkonen H, Peltoniemi O, Renko M, Tapiainen T. Imeväisen kuolemaan johtanut yskä. Duodecim 2016;132:523-7 «/xmedia/duo/duo13031.pdf»2

Mertsola J. Hinkuyskä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 21.11.2018.