Etusivu » Perusvoiteet

Perusvoiteet

Lääkärikirja Duodecim
1.4.2020
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Keskeistä

  • Perusvoiteita käytetään kuivan ihon kosteuttamiseen sekä monien ihotautien hoitoon.
  • Perusvoide estää veden haihtumista ihosta ja parantaa ihon kuntoa.
  • Perusvoiteita käytetään kerran tai kahdesti päivässä.
  • Ihottuman pahenemisvaiheessa perusvoiteen käytön lisääminen ei auta, vaan silloin tarvitaan lääkehoitoa, kuten kortisonivoidetta.

Yleistä

Perusvoiteita käytetään kuivan ihon kosteuttamiseen sekä monien ihotautien, kuten ekseemoiden ja psoriaasin, hoitoon. Perusvoide estää veden haihtumista ihosta ja parantaa ihon kuntoa. Perusvoiteet sisältävät rasvoja, emulgaattoreita, vettä sitovia aineita sekä säilyteaineita.

Lääketehtaan valmistamilla ja apteekissa myynnissä olevilla perusvoiteilla voi olla peruskorvattavuus. Tällöin Kela korvaa 40 % isoimpien pakkauskokojen hinnasta silloin, kun lääkäri on määrännyt sen pitkäaikaisen (kroonisen) ihotaudin hoitoon. Tällaisia perusvoiteita on noin 30.

Kelan korvaamissa perusvoiteissa ei ole hajusteita tai muita herkästi allergisoivia aineosia. Kaupan on myös lukuisia erilaisia kosteus-, hoito- ym. voiteita, jotka rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavat nykyaikaisia perusvoiteita.

Perusvoiteiden ainesosat

Rasvat: Vanhemmissa voiteissa käytettiin rasvana yleisimmin valkovaseliinia. Nykyään käytetään eniten parafiineja, vahoja, kasviöljyjä ja polyglykoleita. Joihinkin perusvoiteisiin on lisätty keramideja, pitkäketjuisia rasvoja, jotka ovat ihon kuivumista estävän läpäisyesteen rakenneosa.

Emulgaattorit ovat aineita, joiden avulla vesi ja rasva saadaan sekoittumaan pysyvästi toisiinsa. Niissä on kaksi osaa, joista ns. hydrofiilinen osa sekoittuu veteen ja lipofiilinen rasvaan. Kun vesi on emulgoitunut pisaroiksi rasvan sisälle (vesi–öljy-emulsio), vesi haihtuu hitaasti ja voide tuntuu hyvin rasvaiselta. Kun rasva on pisaroina vedessä (öljy–vesi-emulsio), vesi pääsee haihtumaan iholta melko vapaasti.

Humektantit: Etenkin kevyisiin öljy–vesi-emulsiovoiteisiin lisätään usein humektantteja, jotka sitovat vettä itseensä ja kosteuttavat ihoa. Glyseroli eli glyseriini on perusvoiteiden yleisin humektantti. Muita ovat mm. propyleeniglykoli, butyleeniglykoli, pentyleeniglykoli, urea eli karbamidi, sorbitoli, ksylotoli ja polysakkaridit.

Säilyteaineet: Parabeenit ja formaldehydin vapauttajat ovat perinteisiä voiteiden säilyteaineita. Nykyään perusvoiteissa usein käytetään turvallisena pidettäviä alkoholijohdannaisia, kuten fenoksietanolia.

Perusvoiteiden luokittelu

Rakenteensa mukaan perusvoiteet voidaan luokitella neljään eri tyyppiin, jotka ovat

  • rasvavoiteet
  • vesi–öljy-emulsiovoiteet
  • öljy–vesi-emulsiovoiteet
  • hydrogeelit ja geelit.

Rasvavoiteet sisältävät nimensä mukaisesti vain rasvoja, mutta eivät vettä. Ne estävät tehokkaasti veden haihtumista ihon läpi, ja niitä käytetään pääasiassa kämmenien ja jalkapohjien hoitoon sekä kroonisiin, paksuhilseisiin ihottumiin, kuten psoriaasiin.

Vesi–öljy-emulsiovoide tuntuu rasvaiselta. Sellainen sopii rasvavoiteiden tapaan kämmenien, jalkapohjien sekä paksuhilseisten, kroonisten ihottumien hoitoon. Niitä käyttävät myös kuivaihoiset etenkin talviaikaan.

Öljy–vesi-emulsiovoide on yleisvoide. Sen sisältämä vesi haihtuu nopeasti, eikä iho jää rasvaisen tuntuiseksi.

Geeleissä ja hydrogeeleissä ei yleensä ole lainkaan rasvaa, ja neste (hydrogeeleissä vesi) on saatu geeliksi kelaattorin avulla.

Perusvoiteiden käyttö

Perusvoiteita käytetään kerran tai kahdesti päivässä. Koko ihon kertavoiteluun riittää 20–30 grammaa. Kelan korvaama määrä perusvoidetta on enintään 1 500 grammaa kuukaudessa, minkä katsotaan riittävän valtaosalle ihotautipotilaista.

Tutkimusnäyttöä eri voiteiden paremmuudesta ei ole, ja valinta riippuukin ihon kosteutustarpeesta ja käyttäjän omista mieltymyksistä.

Perusvoiteet korjaavat kuivan ihon kosteustasapainoa, ja niiden käytön hyöty on osoitettu ekseemapotilailla, joilla ne muun muassa estävät ihottuman uusiutumista. Perusvoiteen käytön lisääminen ei kuitenkaan auta pahenemisvaiheessa, vaan silloin tarvitaan lääkehoitoja, kuten kortisonivoiteita (ks. «Kortisonivoiteet ja muut ihon kortisonivalmisteet»1).

Käytettyjä lähteitä

Hannuksela-Svahn A, Hannuksela M. Ihotautien paikallishoito ja ultraviolettivalohoito. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim 2011.

van Zuuren EJ, Fedorowicz Z, Christensen R ym. Emollients and moisturisers for eczema. Cochrane Database Syst Rev 2017;2():CD012119. «PMID: 28166390»PubMed