Akillesjänteen tulehdustila eli tendinopatia

Akillesjänteen tulehdustila on rasitusvamma, joka tavallisesti liittyy kestävyysjuoksun, suunnistuksen tai muun vastaavan lajin harrastamiseen. Sen tyypillisiä oireita on lueteltu alla.

  • Jänteessä tuntuva kipu liikkuessa ja lihasta venytellessä
  • Liikkuessa kipu voi tuntua myös ylempänä pohjelihaksessa.
  • Akillesjännettä tunnusteltaessa tuntuu arkuutta sen molemmin puolin.
  • Jänteen seutu voi olla turvoksissa, sen seutu on turpeampi kuin viereisen terveen jänteen.

Akillesjänteen tulehdustilan itsehoito

Pidättäydytään sellaisesta liikunnasta, joka aiheuttaa kipua jänteessä tai pohkeessa. Korvaavana liikuntana voi harrastaa uintia, vesijuoksua ja pyöräilyä.

Akillesjännettä harjoitetaan liikkeillä, joissa lihas supistuu venytettynä (eksentrinen harjoitus). Yksinkertaisen harjoittelun voi jokainen tehdä kotona. Siinä portaan tai penkin reunalla seisten lasketaan ja nostetaan kantapäätä useita kertoja. Kuva neuvoo tarkemmin tekemään liikkeitä (ks. kuva ).

Kuva

Akillesjänteen harjoittelu. Harjoitteita tehdään sekä polvi suorana että polvi koukussa 3 × 15:n sarja 2 kertaa päivässä 3 kk:n ajan. Kuormitusta voidaan kasvattaa selkärepulla, johon sijoitetaan lisäpainoa.

  1. Lähtötilanne: noustaan portaan, penkin tms. reunalla päkiöiden varaan terveellä jalalla ja siirretään paino oireilevalle jalalle. Nilkka on plantaarifleksiossa ja polvi hieman koukussa.
  2. Laskeudutaan oireilevan jalan varassa alas niin, että kantapää painuu päkiätason alapuolelle. Polvi on hieman koukussa. Palautus takaisin yläasentoon tapahtuu terveen jalan nostamana.
  3. Sama kuin edellä, mutta polvi on suorana.

Jos akillesjänne vaivaa selvästi, on suositeltavaa käyttää tavallisia tulehduskipulääkkeitä (esimerkiksi ibuprofeeni tai ketoprofeeni) normaalein annosohjein. Akillesjänteeseen kohdistuvaa rasitusta voidaan vähentää kengän kantakorotuksella.

Akillesjänteen tulehdustilan hoito

Akillesjänteen vaiva paranee yleensä muutamassa viikossa. Joskus vaiva kuitenkin kestää kuukausia ja jos se kestää kuusi kuukautta, kyseessä on pitkäaikainen eli krooninen akillesjänteen tulehdustila. Jos pitkäaikainen akillesvaiva ei muuten parane, leikkaushoito on aiheellinen.

Akillesjänteen repeämä

Akillesjänteen repeämä voi syntyä reippaan liikunnan aikana, etenkin pallopeleissä (sulkapallo, tennis, puulaakilentopallo jne.). Tavallisimmin kyseessä on 30–50-vuotias mies, mutta repeämiä voi syntyä muun ikäisilläkin ja naisilla.

Repeämä aiheuttaa yleensä kovan kivun, joka kuitenkin pian hellittää. Repeämisen aikana tuntuu kuin joku potkaisisi takaa. Joskus repeämä voi olla varsin vähäoireinen. Revenneellä jänteellä ei pysty enää nousemaan varpailleen. Repeämän kohdassa tuntuu yleensä kuoppa.

Jos epäilee akillesjänteen repeämää, pitää mennä hoitoon. Epäselvissä tilanteissa lääkäri voi varmistaa repeämän kaikukuvauksella (ultraäänitutkimuksella).

Repeämä voidaan hoitaa joko leikkauksella tai ilman leikkausta. Osittainen akillesjänteen repeämää paranee usein kuntouttavalla hoidolla. Kokonaan repeytynyt akillesjänne paranee usein kipsihoidolla, jos repeämästä on kulunut korkeintaan 2 viikkoa. Muissa tapauksissa tarvitaan leikkaushoitoa. Leikkauksen ja kuntoutumisen jälkeen suurin osa pystyy harrastamaan urheilua entiseen tapaan. Leikatuilla henkilöillä akillesjänteen repeämä uusiutuu vain 1–2:lla sataa leikattua kohden.

Kirjallisuutta

  1. Leppilahti J. Akillesjänteen tendinopatia ja repeämä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.1.2019.