Äkillisen haima- ja sylkirauhastulehduksen yhteydessä tavataan kohonneita amylaasipitoisuuksia. Lievästi kohonneita arvoja tavataan myös monissa muissa ylävatsa-alueen ärsytystiloissa ja esimerkiksi oksentelun yhteydessä.
Amylaasi on ruoansulatusentsyymi, joka hajottaa ravinnon tärkkelystä. Haima erittää amylaasia ohutsuoleen, vain pieniä määriä karkaa haimasoluista verenkiertoon. Haimatulehduksessa solut vaurioituvat, jolloin amylaasia valuu vereen suuria määriä, minkä seurauksena seerumin amylaasiarvo suurenee monikertaisesti. Amylaasi erittyy munuaisten kautta virtsaan ja voidaan mitata myös sieltä (U-Amyl).
Amylaasia on kahta eri tyyppiä. Haimatyyppisen amylaasin lisäksi amylaasia muodostuu myös sylkirauhasissa, joten niiden sairaus voi suurentaa amylaasiarvoa. Samankaltaista amylaasia voi muodostua muistakin kudoksista (keuhkot, kyynelrauhaset, munasarjat, eturauhanen), joiden sairauksissa sylkirauhastyyppinen amylaasi voi myös nousta. Leikkauksien jälkeinen, alkoholismiin ja huumeiden ym. käyttöön liittyvä amylaasin nousu on usein myös sylkirauhastyyppiä.
Jos potilaalla on äkisti ilmaantuneita kovia ylävatsakipuja, amylaasi määritetään käytännössä aina. Nykyisin määritetään yleensä ensisijaisesti haimaperäisen amylaasin (P-amylP) pitoisuus. Haimatulehdus on tärkeää todeta nopeasti, sillä kyseessä on sairaalahoitoa vaativa vakava sairaus. Plasman tai virtsan amylaasia U-amylP) käytetään myös haimatulehduksen paranemisen seurannassa. Haimatiehyen äkillinen tukkeutuminen esimerkiksi sappikiven tai kasvaimen vuoksi voi myös nostaa amylaasiarvoa.
On harvinaista, mutta mahdollista, että kohonneet amylaasipitoisuudet liittyvät ns. makroamylasemiaan. Tässä tilassa amylaasimolekyyli on hieman muuttunut, minkä vuoksi se kiinnittyy johonkin seerumin valkuaisaineeseen. Muodostunut amylaasin ja valkuaisaineen yhdistelmä on niin iso, ettei se suodatu munuaisen läpi virtsaan, kuten tavallinen amylaasi tekee. Kun amylaasi ei erity pois, sitä kertyy vereen, vaikka henkilöllä ei olekaan haimatulehdusta. Ilmiö on ihmiselle vaaraton. Ongelmia saattaa tulla, jos selvästi suurentunut amylaasiarvo tulkitaan väärin haimatulehduksesta johtuvaksi. Tarvittaessa tällöin tehdään ns. amylaasin isoentsyymimääritys.
