Reumafaktorit ovat autovasta-aineita. Reumafaktoripitoisuus (RF) tutkitaan yleensä niveloireiselta potilaalta, jos epäillään nivelreumaa. Perinnöllisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta reumassa käynnistyy immunologinen häiriö, josta on monesti merkkinä reumafaktorin (RF) ja sitrullinipeptidivasta-aineiden (CCP-vasta-aineet) ilmaantuminen. Jos näitä vasta-aineita todetaan puhutaan seropositiivisesta nivelreumasta. Seronegatiivisessa nivelreumassa näitä vasta-aineita ei kuitenkaan todeta.

Reumafaktori ei ole spesifinen nivelreumalle. Sitä voi esiintyä myös muissa autoimmuunisairauksissa, kroonisissa infektioissa ja jopa terveillä henkilöillä. Nivelreumaan voi viitata reumafaktoripitoisuus (P -RF) on yli 30 IU/ml. Tulosta yli 60 IU/ml pidetään selvästi kohonneena ja nivelreumaan liittyvänä.

Lievästi nousseita arvoja 14 IU/ml-30 IU/ml voi esiintyä monissa muissakin tilanteissa esimerkiksi joissakin infektioissa ja terveilläkin ihmisillä.

Jos ihmisellä on niveloireita, mutta reumatekijä on alhainen tai vain lievästi kohonnut voi nivelvaivan syynä olla jokin muu kuin nivelreuma esimerkiksi bakteeriperäinen artriitti, tai kyseessä voi olla seronegatiivinen nivelreuma. Selkärankareumassa plasman reumafaktorin pitoisuus ei nouse.