Etusivu » Sappikivitauti

Sappikivitauti

Lääkärikirja Duodecim
10.7.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri Satu Tunturi

Keskeistä

  • Sappikivikohtauksen tyypillinen oire on äkillisesti alkava kipu oikealla ylävatsalla tai keskivatsalla. Kipu voi säteillä hartiaan ja niskaan. Kipukohtaus kestää minuuteista tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.
  • Sappikivikohtausta ensimmäistä kertaa epäiltäessä tulee lähteä välittömästi lääkäriin.
  • Oireettomat sappikivet ovat tavallisia, eikä niitä tarvitse hoitaa.
  • Toistuvien sappikivikohtausten hoitona on leikkaus. Jos sappikivitautiin liittyy lisäsairaus, kuten sappirakon tulehdus tai sappitietukos, tehdään leikkaus nopeasti.

Yleistä

Sappikivet eli sappikivitauti on lapsilla harvinainen, mutta aikuisilla kiviä syntyy iän karttuessa hiljalleen. Länsimaissa sappikiviä esiintyy noin 10–15 %:lla väestöstä.

Sappikivi syntyy, kun sapen aineosat alkavat kiteytyä sappirakossa seisovassa sappinesteessä. Lihavuus ja sappirakon tyhjenemishäiriöt lisäävät kivien muodostumista (ks. kuva «Sappirakko ja sappikivet»1).

Sappikivien oireet

Sappikivipotilaista ⅔ on oireettomia. Sappikivet todetaan usein sattumalta, kun jostakin muusta syystä vatsan aluetta kuvannetaan.

Oireita aiheuttavan sappikivitaudin tyypillinen oire on melko äkisti alkanut ylävatsakipu, joka tuntuu oikean kylkikaaren seudulla tai keskellä ylävatsaa. Kipu saattaa säteillä yläselkään oikean lapaluun seutuun. Potilaan on vaikea löytää sopivaa asentoa. Pahoinvointia ja oksennuksia saattaa esiintyä.

Kipu rauhoittuu yleensä itsestään 2–3 tunnin kuluttua. Ensimmäisen kipukohtauksen jälkeen noin puolet saa uuden kivun vuoden kuluessa, mutta kolmasosa pysyy oireettomana seuraavat kymmenen vuotta.

Vanhuksilla sappikivitaudin oireet saattavat olla epämääräisempiä, kuten sekavuutta, ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia.

Jos sappikiviin liittyvä kipu ei väisty muutaman tunnin kuluessa, on syytä epäillä lisätauteja. Yleisimmät ovat sappirakon tulehdus ja sappitiehyeen tukos. Tällöin kivun lisäksi voi esiintyä kuumetta tai muutaman päivän kuluessa tulevaa silmänvalkuaisten ja ihon keltaisuutta (ks. «Keltaisuus (”keltatauti”)»1).

Milloin lääkäriin

Kun sappikipu ilmaantuu ensi kertaa eikä sappikivien olemassaolosta ole tietoa, ilmaantunut kipu luokitellaan äkillisiin vatsakipuihin eli ns. ”akuuttiin vatsaan” (ks. «Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa)»2). Tällöin on syytä hakeutua hoitoon vuorokaudenajasta riippumatta.

Sappikivien hoito

Sappikivet on helppo todeta kaikututkimuksella. Tutkimuksissa selvitetään myös, onko kyseessä pelkän kiven aiheuttama kipu vai onko lisätauteja, kuten sappirakon tulehdus. Jos lisätauteja ei ole, yhden sappikipuvaiheen jälkeen ei sappirakkoa tarvitse leikata. Jos kipukohtauksia on ollut useita, leikkaukseen pyritään muutaman kuukauden kuluessa. Leikkauksessa poistetaan sappirakko ja sen mukana kivet. Suurin osa leikkauksista tehdään tähystysleikkauksina. Suomessa leikataan noin 9 000 sappirakkoa vuodessa.

Jos sappikiviin liittyy lisätauteja, tarvitaan välitöntä hoitoa sairaalassa. Jos kivi tukkii sappitiehyen ja on keltaisuutta, toimenpide sappitietukoksen laukaisemiseksi tehdään mahdollisimman nopeasti. Sappirakon tulehduksessa kipuun liittyy kuumeilu. Hoidoksi annetaan antibiootteja suonensisäisesti ja sappirakko poistetaan tilanteen sen salliessa.

Oireettomia sattumalta todettuja sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Sappikivien ehkäisy

Lihavuus lisää selvästi sappikiviä, joten painonhallinnalla niitä voidaan ehkäistä. Nopea ja voimakas laihduttaminen sen sijaan lisää sappikivien vaaraa, joten ylipainoisen kannattaa laihduttaa maltilla.

Ravinnon koostumuksen, esimerkiksi rasvan tai kuidun määrän, vaikutus sappikivien syntyyn on epäselvä. Siksi ei voida suositella mitään erityistä ruokavaliota, jolla voitaisiin estää sappikivien syntyä.

Sukupuoleen, geeneihin ja ikään emme pysty vaikuttamaan. Vähäinen liikkuminen, tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät sappikivien vaaraa, joten näihin elämäntapoihin puuttumalla voi vaikuttaa riskitekijöihin.

Käytettyjä lähteitä

Kellokumpu I. Sappikivitauti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 9.9.2019.

Karvonen A-L. Sappikivien synty: riskitekijät ja ennaltaehkäisy. Suomen Lääkärilehti 2007;62:2155-2159.

Harju J. Sappikivitauti - vatsaoireiden syy vai sattumalöydös? Suomen Lääkärilehti 2018;73:2079-2082.

Nuutinen H, Grönroos J. Sappikivitauti. Kirjassa Färkkilä M, Heikkinen M, Isoniemi H, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018.