Kroonista käsi-ihottumaa on noin 10 %:lla naisista ja vajaalla 5 %:lla miehistä. Siihen luokitellaan käsiekseemat, jotka ovat kestäneet yli kolme kuukautta tai toistuneet vähintään kaksi kertaa edeltävän vuoden aikana.

Käsiekseemat voidaan luokitella ulkonäkönsä mukaan seuraavasti:

• Krooninen, halkeileva käsiekseema, jolle on tyypillistä ihon paksuuntuminen ja hilseily, kutina ja kipeät pykimät (haavat; kuva «Krooninen ekseema käsissä»1).
• Toistuva, vesikuloiva käsiekseema, jolle ovat tyypillisiä ihoon puuskittaisesti ilmaantuvat, voimakkaasti kutiavat, kirkkaat, 0.5–2 mm:n kokoiset nesterakkulat. Oiretta nähdään infektioekseemassa (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»1) ja pompholyxissä (ks. «Pienet nesterakkulat (pompholyx) kämmenissä ja jalkapohjissa»2).
• Hyperkeratoottinen käsiekseema, jolle ovat tyypillisiä tarkkarajaiset, paksuuntuneet, kuivat, halkeilevat ja hilsehtivät läiskät kämmenissä. Kutina on lievää. Pieniä rakkuloita ei ole. Ks. «Paksu iho kämmenissä ja jalkapohjissa (keratodermia, keratoderma, hyperkeratoosi)»3.
• Sormenpääihottuma, jolle on tyypillistä yhden tai useamman sormen kärkijäsenen kuiva hilseily ja kipeät halkeamat (kuva «Finger tip dermatitis»2). Kutinaa ei ole. Sormenpääihottumaa pidetään yhtenä infektioekseeman muotona. Leikki-ikäisillä lapsilla sormenpääihottuma yksin tai yhdessä kämmenien ihottuman kanssa on usein atooppisen ekseeman merkki (ks. «Sormenpääihottuma (pulpitis)»4, «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»5 ja «”Lumipalloihottuma” käsissä ja ”kumisaapasihottuma” jaloissa»6).
• Läiskäihottuma, jolle ovat tyypillisiä käsien ja sormien selkäpuolella olevat punoittavat, visvovat ja rupeutuvat ekseemaläiskät (ks. «Läiskäekseema (läiskäihottuma)»7).
• Sormenväli-ihottuma, jolle on tyypillistä sormenhankoihin ja sormenväleihin ilmaantuva punoitus, hilseily ja kutina. Se on tavallisimmin ärsytysihottuman merkki. Ks. «Pesuihottuma ja muut ärsytysihottumat»8.

Käsi-ihottumat voidaan luokitella aiheuttajan mukaan seuraavasti:

• Ärsytysihottuma eli ärsytysekseema on yleisin käsi-ihottuma (ks. kuva «Käsien ärsytysihottuma»3 ja artikkeli «Pesuihottuma ja muut ärsytysihottumat»8). Se on tavallisimmin käden selässä peukalon puolella, josta se voi levitä kaikkialle kädenselkään, sormien selkäpuolille ja sormiväleihin. Se parantuu muutamassa viikossa loman aikana ja kortisonivoidehoidolla. Ks. «Pesuihottuma ja muut ärsytysihottumat»8
• Atooppinen käsi-ihottuma oireilee leikki-iässä tavallisimmin kädenselissä, sormissa ja sormenpäissä sekä ranteiden sisäsivuilla. Lapsuuden atooppinen käsi-ihottuma lisää aikuisiällä ärsytysihottuman ja infektioekseeman vaaraa. Ks. «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»5 ja «”Lumipalloihottuma” käsissä ja ”kumisaapasihottuma” jaloissa»6.
• Allerginen kosketusihottuma (ks. «Allerginen kosketusihottuma»9) on käsissä yleisempi kuin muualla kehossa. Hygieniatuotteiden ja siivouskemikaalien säilytteet, hiusten kestovärinä käytettävä parafenyleenidiamiini ja hajusteet ovat tavallisimpia allergeeneja.
• Infektioekseema oireilee kämmenessä tai sormien kämmenpuolilla tai kummassakin paikassa (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»1). Sille ovat tyypillisiä puuskittain ilmaantuvat pienet rakkulat, kutina, kirvely, punoitus ja hilseily. Se tunnetaan myös nimellä krooninen käsi-ihottuma. Se reagoi hoitoihin huonosti ja kestää tavallisesti vuosia tai kymmeniä vuosia.
• Pompholyx (ks. «Pienet nesterakkulat (pompholyx) kämmenissä ja jalkapohjissa»2) on infektioekseeman kaltainen tauti, jossa kämmeniin ja joskus sormiinkin tulee toistuvasti pieniä rakkuloita ilman muita oireita.
• Toistuva kämmenhilseily on etenkin nuorten aikuisten tauti, jonka syytä ei tunneta. Se kestää yleensä joitakin vuosia ja vaivaa etenkin kesällä.

Käsi- ja jalkaekseemat kulkevat usein yhdessä. Käsiekseeman selvittäminen vaatii aina myös jalkojen tarkastuksen.

Muita käsissä esiintyviä melko yleisiä ihotauteja ovat psoriaasi (ks. «Psoriaasi»10), palmoplantaarinen pustuloosi (ks. «Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)»11) ja punajäkälä (ks. «Punajäkälä»12). Käsisilsa eli sienitulehdus (ks. «Käsisilsa, käden sieni-infektio»13) on melko harvinainen. Sellaista voi epäillä, jos ihottuma on pelkästään toisessa kädessä. Jalkojen sieni-infektio voi aiheuttaa kämmeniin id-reaktion (ks. «Id-reaktio – reaktiiviset rakkulat kämmenissä»14), joka voi muistuttaa vesikuloivaa käsiekseemaa.

Myös keratodermiaa, paksua ihoa kämmenissä (ks. «Paksu iho kämmenissä ja jalkapohjissa (keratodermia, keratoderma, hyperkeratoosi)»3), voidaan pitää käsi-ihottumana, ja joskus sitä on vaikea erottaa kämmenpsoriaasista. Kynsivallitulehdus (ks. «Kynsivallintulehdus»15) liittyy yleensä käsi-ihottumiin. Se voi esiintyä myös ilman muuta käsi-ihottumaa. Kynsivallitulehdus on melkein aina krooninen tai toistuva. Syyhyn merkkinä löytyy sormenväleistä, kämmenistä ja ranteiden sisäsivuilta hilseilyä ja pieniä yksittäisiä rakkuloita, tarkkasilmäinen voi erottaa syyhypunkin käytäviäkin (kuva «Käden scabies»4). Syyhyn pääoire on kuitenkin voimakas ja laaja-alainen kutina. Ks. «Syyhy (scabies)»16.

Kuva 4. Käden scabies
Suurenna kuva