Etusivu » Keloidi ja muu arven liikakasvu

Keloidi ja muu arven liikakasvu

Lääkärikirja Duodecim
24.9.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä, ja sitä ilmenee noin 5 %:lla valkoihoisista ja 15 %:lla mustaihoisista. "Arpikasvugeenejä" tunnetaan nykyään kuusi. Useimmissa tapauksissa taipumus periytyy vallitsevasti, joskus väistyvästi.

Arven liikakasvua on kahdenlaista tyyppiä, joista lievempää sanotaan liikakasvuiseksi (hypertrofiseksi) arveksi, voimakkaampaa keloidiksi tai arpikeloidiksi. Arpikasvain voi tulla yhtä hyvin traumaattiseen kuin leikkaus-, palo- ja aknearpeen, iholävistyksiin, jopa hyönteisenpistojälkiin. Haavan märkiminen lisää keloidin vaaraa. Aknehoidossa käytettävä isotretinoiini voi lisätä keloidien kasvua. Keloideja tulee etenkin korvannipukoihin (ks. kuva «Keloidi korvalehdessä»1), ylävartalolle (ks. kuva «Keloidi hartiaseudun leikkaushaavassa»2), kaulaan ja kasvojen alaosiin (ks. kuva «Arven liikakasvu (keloidi) poskessa»3).

Oireet

Muutaman viikon kuluttua arven syntymisestä arpea alkaa kihelmöidä tai kutista ja se alkaa hiljalleen kasvaa. Kasvu jatkuu hypertrofisessa arvessa useita kuukausia, keloidissa vuosia. Arpikasvaimen pinta on sileä, mutta itse kasvain on usein muhkurainen. Keloidi aristaa usein, hypertrofinen arpi harvoin. Hypertrofinen arpi alkaa pienentyä kuukausien kuluttua, mutta keloidi kasvaa hiljalleen vuosia.

Taudin toteaminen

Keloidi ja hypertrofinen arpi erotetaan yleensä toisistaan kasvaimen käyttäytymisen perusteella. Koepalasta saattaa olla apua. Jos arpi kasvaessaan muuttuu sinipunaiseksi, kyseessä voi olla arpisarkoidoosi tai vierasesinereaktio, jotka eivät liity keloiditaipumukseen tai hypertrofiseen arpeen. Niiden diagnoosiin tarvitaan koepala.

Itsehoito

Myynnissä on useita silikonia sisältäviä voiteita ja geelejä (esimerkiksi Kelo-coteR geeli), joiden väitetään estävän tai pienentävän arpia. Riittävää tutkimustietoa niiden hyödystä ei ole. Arpien pienentämiseen on saatavana myös silikonilevyjä, joita pidetään arven päällä 8–24 tuntia vuorokaudessa. Samaa levyä käytetään kuukausia tai jopa vuosia. Levy pestään valmistajan antamien ohjeiden mukaan tiettyjen väliaikojen (päivä–viikko) kuluttua. Tutkimustietoa silikonilevyhoidon hyödystä on vähän.

Milloin hoitoon

Kosmeettisesti häiritseviin keloideihin on lääkärillä käytettävissä monta hoitotapaa. Arven poisto leikkaamalla ilman jälkihoitoa ei kannata, sillä keloidi kasvaa uuteenkin arpeen. Muita hoitokeinoja ovat mm kortisoni-injektiot arpeen, voimakkaat kortisonivoiteet, jäädytyshoito (kryohoito), laser ja röntgensäteet. Laajoissa ylävartalon arvissa käytetään myös painehoitoa joko raskailla silikonilevyillä tai painesiteillä. Erikoislääkäreillä on käytössään joukko muitakin hoitokeinoja, mutta tiedot hoitojen tuloksellisuudesta perustuvat yksittäisiin tapauksiin tai pieniin aineistoihin. Harvoin keloidi häviää kokonaan millään mainituista hoidoista tai niiden yhdistelmistä.

Ehkäisy

Kun taipumus on perinnöllinen, keloidin tai hypertrofisen arven syntyä ei voi kokonaan ehkäistä. Jos taipumus niihin on leikkaushetkellä tiedossa, varhainen hoito edellisessä kappaleessa mainituilla keinoilla voi estää arpien kasvamisen lähes kokonaan.

Käytettyjä lähteitä

Berman B. Keloid and hypertrophic scar. www.emedicine.medscape.com/article/1057599 (vaatii käyttäjätunnuksen)