Etusivu » Endokardiitti (sydänläppien tulehdus)

Endokardiitti (sydänläppien tulehdus)

Lääkärikirja Duodecim
30.10.2018
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Endokardiitiksi kutsutaan sydämen sisäisten rakenteiden eli sydänläppien ja sydämen sisäkalvon tulehdusta. Tulehduksen aiheuttavat esimerkiksi huonoista hampaista verenkiertoon päässeet bakteerit. Ne tarttuvat erityisesti sellaisiin sydämen läppiin, jotka ovat aikaisemmin vioittuneet (ks. «Sydämen läppäviat»1). Endokardiitille altistavat sekä ns. hankitut eli elinaikana kehittyneet läppäviat että synnynnäiset sydänviat. Bakteeritulehdus voi tulla myös sydämeen asennetun tekoläpän ympäristöön.

Syyt

Sairaus voi saada alkunsa huonosti hoidetuista hampaista tai huonosti parantuneesta haavasta, mutta joskus myös hampaiden, nielun alueen, suoliston tai virtsateiden kajoavasta tai kirurgisesta toimenpiteestä. Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa endokardiitille. Monilla sairastuvista ei kuitenkaan ole tiedossa mitään läppä- tai muuta sydänvikaa eikä altistavaa vammaa tai toimenpidettä.

Oireet

Endokardiitissa bakteerit kulkeutuvat verenkierron mukana sydämeen, tarttuvat sen läppien sisäpinnoille ja aiheuttavat tulehduksen. Oireet vaihtelevat sen mukaan, millainen bakteeri tulehduksen aiheuttaa. Useimmiten endokardiitin aiheuttaa stafylokokkibakteeri. Tällöin sairaus on nopeasti etenevä eli akuutti kuumesairaus, johon liittyy samanlaisia oireita kuin verenmyrkytykseen eli sepsikseen (ks. «Verenmyrkytys eli sepsis»2). Joskus endokardiitti on subakuutti eli hitaasti etenevä sairaus, jolloin aiheuttajana on streptokokkibakteeri. Oireina ovat päiviä ja viikkoja kestävä pitkittynyt kuumeilu, yleinen sairauden tunne, laihtuminen ja yöhikoilu.

Tulehdus voi aiheuttaa läppään vuotovian. Läppävika (ks. «Sydämen läppäviat»1) voi johtaa nopeasti sydämen vajaatoimintaan (ks. «Sydämen vajaatoiminta»3). Tällöin oireena on kuumeilun ohella hengästyminen vähäisessäkin rasituksessa ja suorituskyvyn lasku. Hoitamattomassa endokardiitissa sydämestä verenkiertoon pääsevät tulehdusjätteet voivat aiheuttaa mm. keskushermoston oireita, nivelkipuja tai ihomuutoksia.

Tutkimukset ja hoito

Sairaus kohottaa huomattavasti veren tulehduskoearvoja (ks. «Lasko (B-La)»4 ja «CRP (P-CRP)»5), ja useimmiten veren bakteeriviljelyssä löytyy aiheuttajabakteeri. Läppävika aiheuttaa usein sydämeen stetoskoopilla kuultavan sivuäänen, jonka toteaminen on tärkeätä tutkimusten ja hoidontarpeen arvioinnissa. Läppätulehdus voidaan usein todeta sydämen ultraäänitutkimuksella (kaikututkimuksella; ks. «Sydämen kaikukuvaus»6).

Endokardiitti on hoitamattomana hengenvaarallinen sairaus. Se hoidetaan aina sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla, jota jatketaan sairaalassa tai kotona useita viikkoja. Osalle potilaista joudutaan tekemään läppäleikkaus.

Endokardiitin ehkäisy

Jos henkilöllä on suurentunut alttius läppätulehduksiin, hänen tulee huolehtia hyvin ihon ja suun hygieniasta ja hampaiden hoidosta. Lisäksi näille henkilöille annetaan joidenkin hammas- ja muiden toimenpiteiden yhteydessä ennaltaehkäisevästi antibioottia. Tällaisia ennaltaehkäisevää antibioottia eli endokardiittiprofylaksia tarvitsevia potilasryhmiä ovat seuraavat:

  • Sydänläppäleikkauksessa tai katetrilla on asetettu läppäproteesi tai on käytetty keinomateriaaleja sydänvian korjausleikkauksessa.
  • Potilas on aikaisemmin sairastanut läppätulehduksen (endokardiitin).
  • Potilaalla on korjaamaton syanoottinen (sinisyyttä aiheuttava) synnynnäinen sydänvika tai vain osaksi korjattu sydänvika.
  • Ensimmäisen 6 kuukauden aikana potilaille, joille on tehty leikkaus synnynnäisen sydänvian vuoksi

Edellä mainituille potilasryhmille käytetään ehkäisevää antibioottia seuraavien toimenpiteiden yhteydessä:

  • hampaisiin ja ikeniin kohdistuvat toimenpiteet, joihin yleensä liittyy ienverenvuotoa (hampaan poisto, juurihoito, jossa kajotaan juurenkärkeä ympäröivään kudokseen yms.; ks. «Sydänläppätulehduksen (endokardiitin) ehkäiseminen suun toimenpiteissä»7)
  • hampaiden tukikudosten puhdistus (esim. ikenen sisäisen hammaskiven poisto)
  • poskiontelon huuhtelu
  • nielu- tai kitarisan poistoleikkaus
  • keuhkoputkien tähystys jäykällä tähystimellä
  • keuhkoputkien tähystys, jos otetaan koepala

Ehkäisevää antibioottia ei tarvita esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä: hampaan paikkaaminen, suuhun tehty puudutus, hammasproteesin sovitus, hampaiston pastapuhdistus, keuhkoputken tähystys (bronkoskopia) jossa ei oteta koepaloja, mahalaukun tähystys (gastroskopia), paksusuolen tähystys (kolonoskopia), virtsarakon kautta tehty eturauhasleikkaus, gynekologiset toimenpiteet, synnytykset, luomenpoisto.

Käytettyjä lähteitä

Turpeinen A. Endokardiitti. Kirjassa: Mäkijärvi M, Kettunen R, Kivelä A, Parikka H, Yli-Mäyry S (toim.). Sydänsairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2014 (sähköinen versio: Terveysportti/Pitkäaikaissairaudet-tietokanta «http://www.terveysportti.fi/dtk/pit/koti»1 [vaatii käyttäjätunnuksen]).

Endokardiitti. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 895-910.