Etusivu » Dengue

Dengue

Matkailijan terveysopas
17.12.2019
Elina Erra ja Jussi Sane

Välttääkseen denguen, matkailijan tulee suojautua hyttysiltä huolellisesti myös päiväsaikaan ja turistikohteissa «Hyttysten pistoilta suojautuminen»1.

Denguekuume ja sen vakava muoto dengue-verenvuotokuume-sokkioireyhtymä ovat maailmanlaajuisesti merkittävimmät arbovirusinfektiot. Dengueinfektio on yleinen, tautitapauksia arvoidaan esiintyvän vuosittain noin 100 miljoonaa. Viimeisten vuosikymmenien aikana dengue on levittäytynyt nopeasti uusille alueille ja tautia tavataan nykyisin laajalti maapallon trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä (ks. kuva «Denguen tartuntavaaran alueet»2). Vuodesta 2010 lähtien on raportoitu yksittäisiä kotoperäisiä tautitapauksia myös Etelä-Euroopasta, lähinnä Espanjasta ja Ranskasta. Tätä edeltävät havainnot Euroopassa saaduista denguetartunnoista ovat Kreikasta 1920-luvulta. Madeiralla koettiin dengue-epidemia vuonna 2012.

Suomalaismatkailijoilla denguetartuntoja on todettu keskimäärin noin 50 tapausta vuosittain. Erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Intian niemimaalla sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa, mutta myös Afrikassa matkaava voi saada dengueinfektion.

Denguekuumetta aiheuttavat virukset, joita on neljää eri tyyppiä, leviävät ihmisestä toiseen hyttysen välityksellä. Merkittävin viruksen levittäjä on hyttyslaji Aedes aegypti, joka on sopeutunut hyvin trooppiseen kaupunkiympäristöön. Toisin kuin malariaa levittävät hyttyset, tämä laji imee verta ihmisestä päiväsaikaan. Se tulee usein myös sisätiloihin hakemaan ravintoaan ja lepäämään. A. aegypti lisääntyy usein asutuksen lähellä olevissa vesivarastoissa ja on mukautumiskykynsä vuoksi levittäytynyt trooppisilla leveyspiireillä laajalti niin kaupunki- kuin maaseutuympäristöönkin. Denguen esiintymisalueilla pitäisikin seisovat vedet vaihtaa vähintään kerran viikossa ja sadevettä keräävää rojua tulisi välttää pihapiirissä.

Denguen itämisaika on yleensä 4–7 vuorokautta. Virus voi aiheuttaa vakavuudeltaan eriasteisia taudinkuvia. Infektio voi olla lievä tai jopa täysin oireeton. Klassisen denguekuumeen tyypillisiä oireita ovat äkisti alkava kuume, päänsärky, silmien takainen särky, lihas- ja nivelkivut sekä ihottuma. Kuume kestää yleensä 5–7 vuorokautta. Pahoinvointia, lieviä hengitystieoireita ja verenvuoto-oireita (kuten pieniä verenpurkaumia iholla, nenä- tai ienverenvuotoja) voi esiintyä. Toipumisvaiheessa voi esiintyä uupumusta viikkojenkin ajan. Sydän-, maksa- ja keskushermosto-oireet ovat harvinaisia denguen komplikaatioita. Vaarallisinta dengueinfektioissa on joskus kehittyvä dengue-verenvuotokuume-sokkioireyhtymä, jonka tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat vakavat verenvuodot ja verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen. Ensimmäisen uusintainfektion yhteydessä vakavan taudin riski on kohonnut. Matkailijoilla vakavat tautimuodot ovat harvinaisia.

Denguekuumetta aiheuttavaa virusta vastaan ei ole olemassa spesifistä lääkettä. Euroopassa on vuonna 2018 annettu myyntilupa yhdelle denguerokotteelle. Rokote on tarkoitettu taudin esiintymisalueilla asuville henkilöille, jotka ovat sairastaneet dengue-infektion jo ainakin kerran aiemmin. Rokotetta ei ole tarkoitettu matkailijoille, eikä sitä ole saatavilla Suomesta..

Denguekuumeen esiintymisalueilla kuumelääkkeeksi ei tulisi valita nk. non-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä (mm. ibuprofeeni, ketoprofeeni) niiden verenvuotoa lisäävän vaaran vuoksi. Denguen yhteydessä ensisijaiseksi kipu- ja kuumelääkkeeksi suositellaan parasetamolia.

Jos matkailija epäilee sairastuneensa dengueen, etenkin jos ilmenee ankarampia oireita tai verenvuoto-oireita, tulisi lääkärin hoitoon hakeutua välittömästi. Asianmukainen hoito vähentää merkittävästi vaaraa kuolla dengue-verenvuotokuume-sokkioireyhtymään (hoidettuna kuolleisuus on alle 1 %).

Lisätietoa Euroopan tautiviraston ECDC:n sivuilla «https://ecdc.europa.eu/en/dengue-fever»1